Tunnesyöminen on varmasti jokaiselle tuttu jossain vaiheessa elämää. Ruoalla tai herkuilla helpotetaan erilaisia tunnekuohuja, haetaan lohtua vaikeaan elämäntilanteeseen, lohduttaudutaan, palkitaan tai tukahdutetaan hankalia tunteita.

Itse ainakin tunnustan, että tunnesyöminen on omalla kohdalla erittäin tuttua. Itse tunnesöin tunteeseen kuin tunteeseen. Jos töissä / koulussa meni hyvin, palkitsin itseni suklaalevyllä. Jos töissä oli ollut rankka päivä / kiire, palkitsin itseni muilla herkuilla. Jos elämässä oli jotain rankkoja asioita meneillään, mikäs siihen paremmin auttaisi, kuin pussillinen irtokarkkeja. Käytännössä ei siis ollut tunnetta, jota en olisi voinut hoitaa syömällä. Väittäisin, että myös tämä oli osasyy siihen, että paino alkoi nousta koko ajan. Eikä mikään ihme, syömällä herkkuja ja muuta epäterveellistä useampana päivänä viikossa, olisi ihme jos paino ei nousisi.

eroon tunnesyömisestä

Haluan muistuttaa, että en ole tämän asian ammattilainen. Kerron teille omia vinkkejäni, jotka olen kokenut toimivaksi. Nämä eivät siis välttämättä toimi kaikille.

1. Syö säännöllisesti. Mielestäni tämä on ehdottomasti tärkein kohta, jos haluaa vähentää tai päästä eroon tunnesyömisestä. Kun ateriarytmi on säännöllinen, verensokeri pysyy tasaisena eikä ole valtavaa nälän tunnetta, myös herkkuhimo saattaa olla pienempi. Pidä huoli, että syöt viisi kertaa päivässä ja jokaisella aterialla olisi hiilhydraatteja, proteiinia sekä rasvaa. Noudata lautasmallia ja kasaa puolet lautasesta täyteen erilaisia ja eri värisiä kasviksia.
2.  Kokeile liikuntaa. Saat ajatukset muualle ja monesti liikunta aiheuttaa hyvänolon tunteen. Itse huomaan aina liikunnan jälkeen, että ei tee mieli syödä mitään epäterveellistä vaan kunnolla ruokaa. Liikunnan ei missään nimessä tarvitse olla kamalaa rääkkiä ja hikiliikuntaa vaan voit lähteä kävelemään hetkeksi ulos ja nauttia luonnosta, jos tykkäät uida, mene uimaan. Toisille sopii rauhallinen jooga ja joku haluaa tunnin body pump:n. Valitse liikuntamuoto, josta itse pidät.
3. Vältä herkkuja. Usein tai jopa lähes aina, herkut ovat ne joilla itseään lohdutetaan. Älä siis pidä herkkuja kotona. Osta hedelmiä ja laita ne kauniisti esille. Kun mielesi tekee makeaa, syö banaani tai mango. Jos kotona on aina kaapit pullollaan karkkeja, keksiä tai pullaa, on niistä huomattavasti vaikeampi kieltäytyä.

Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle jotain hyötyä. Kuulisin mielelläni myös jos sinulla on joku hyvä vinkki, miten päästä eroon tunnesyömisestä.

-Henriikka

LUE MYÖS: Tavoitteena painonpudotus? 5+1 vinkkiä ruokavalioon

LUE MYÖS: Oma elämäntapamuutos – miten kaikki sai alkunsa

Seuraa Instagramissa

Nettideittailu on tätä päivää. Netistä löytyy lukemattomia erilaisia sivuja sekä sovelluksia nettideittailuun. Rehellisesti voin kertoa, että olen kokeillut niistä aika montaa mm. Tinder, Badoo, Suomi24, Happypancakes näin nopeasti mainittuna. Nyt olen kuitenkin alkanut kyllästyä nettideittailuun.

Nettideittailu on Rankka

Niin oudolta kuin se jonkun korvaan voi kuulostaa, nettideittailu on todella rankkaa. Ai miksi? Ensin yrität löytää kaikkien tuhansien profiilien joukosta jonkun, joka herättää itsessä jonkun mielenkiinnon. Sovelluksesta riippuen, tarvitaan myös toisen mielenkiinto ennen kuin voi alkaa laittaa viestejä toiselle. Tämän jälkeen pitäisi keksiä jokin hyvä viestin aloitus, pelkkä mitä kuuluu ei usemmiten tee minkäänlaista vaikutusta. Jos hyvän aloituksen jälkeen saat vastauksen viestiin, tulisi keskustelua saada pidettyä yllä. Olen huomannutkin, että herkästi jos mielenkiintoa ei ole, keskustelu lopahtaa muutaman viestin jälkeen. Ja taas ollaan pisteessä, jossa pitää löytää ns. uusi match. Joskus harvoin keskustelu etenee kuin luonnostaan eikä sitä tarvitse yrittää ylläpitää sen enempään. Jossain tapauksissa tällöin saatetaan myös vaihtaa puhelinnumeroa ja jatkaa keskustelua esim. whatsapp:ssa.

Nettideittailu on ehdottomasti rankita siinä vaiheessa, kun olet kertonut toiselle itsestäsi kaikkea mitä ikinä keksit (jättäen kuitenkin kaikkein synkimmät salaisuudet kertomatta) ja yhtäkkiä kiinnostus lopahtaa. Tai vastaavasti et enää kuule toisesta mitään. Ghoastaaminen, se on ehkä ärsyttävintä mitä voi tehdä. Tässä vaiheessa sitä jälleen miettii, mikä itsessä on vikana, kun yhtäkkiä toisesta ei kuulu yhtään mitään. On jälleen palattava alkuun, kohtaan  jossa selaat erilaisia profiileita löytääksesi yhä uudelleen ja uudelleen mielenkiintoisen profiilin.

Sinkkuna lopunelämää?

Siinäpä vasta kysymys, johon ei ole vastausta. Toivoisin, että näin ei olisi. Jotenkin en vain jaksa enää nettideittailua, pettymystä toisen perään. Voin kertoa, että se on myös itsetunnolle melkoisen rankkaa. En edes muista, koska olisin ollut treffeillä. Ehkä kesällä viimeksi. En kuitenkaan heitä kirvestä kaivoon, voihan sieltä netistä löytyä vielä ”se oikea”. Tai vaikka lähikaupasta. Pidän siis jatkossakin silmät auki, koskaan ei voin tietää.

Olisi mahtavaa kuulla teidän nettideittailu kokemuksia. Niitä onnistuneita rakkaustarinoita tai vastaavasti niitä kammottavia treffejä joilla olette olleet. Kommentoi alle, sana vapaa!

-Henriikka

LUE MYÖS: Ystävänpäivä – 3 kamalinta treffikokemusta koskaan

LUE MYÖS: Kohta 33 vuotias ja edelleen lapseton 

SEURAA INSTAGRAMISSA