Sain ajatuksen kirjoittaa ravitsemuksen aakkoset -postauksen, jossa käyn jokaisen kirjaimen läpi aakkosjärjestyksessä ja kerron omasta mielestäni tärkeimmän asian kyseisen kirjaimen kohdalta. Painotan vielä, että kyseessä on minun mielestä tärkein asia. Joku toinen voi olla eri mieltä.

A = aamupala

Tästä ei ole epäilystäkään. Aamupala olisi hyvä syödä, jotta yön paasto katkeaa ja jaksat käydä päivän askareisiin.

B = Banaani

Banaani on yksi oma lemppari hedelmä. Sen lisäksi banaani on hyvä kuidun, c-vitamiinin sekä kaliumin lähde.

C = c vItamiini

C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka edistää kasvua sekä luuston ja hampaiden muodostumista. Se toimii myös antioksidanttina eli suojaa elimistöä haitalliselta hapettumiselta. C-vitamiinia saadaan kasviksista, hedelmistä ja perunasta. C-vitamiinin liian pieni saanti aiheuttaa väsymystä ja infektioherkkyyttä, pitkäaikainen puute voi johtaa keripukkiin.

d = D vitamiini

D vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini, jota useat suomalaiset saavat ravinnosta liian vähän. Vauvat ja pikkulapset, vähän ulkoilevat vanhukset ja vegaanit sekä vähän syövät henkilöt ovat D-vitamiinipuutoksen riskiryhmiä. 

e = e vitamiini

E-vitamiini hidastaa ikääntymistä ja terveyden heikkenemistä ehkäisemällä vahingollisten vapaiden radikaalien toimintaa kehossa. Sitä tarvitaan useiden elinten normaaliin toimintaan, entsyymien aktivoitumiseen ja normaaleihin neurologisiin toimintoihin.

E-vitamiinia saadaan ruokavalion mukana pääasiassa kasvikunnan tuotteista, kuten tietyistä öljyistä, pähkinöistä, viljoista ja hedelmistä. Sitä on mahdollista nauttia tarvittaessa myös ravintolisänä.

f = Folaatti 

Folaatti (B9-vitamiini, foolihappo) on vesiliukoinen vitamiini, joka kuuluu B-vitamiineihin. Folaatti on tärkeä solujen jakautumisen ja verisolujen muodostumisen kannalta. Folaatinsaanti on erityisen tärkeää raskaana olevilla, ja sitä suunnittelevilla naisilla. 

g = gramma

Kaikkea lautaselle menevää ruokaa ei tarvitse punnita gramman tarkkuudella. Lautasmalli toimii hyvin suuremmalle osalle.

H = Herkut

Tasapainoiseen ruokavalioon kuuluu myös herkut. En pidä ajatuksesta, että jostain pitäisi kokonaan kieltäytyä. Silloin tällöin herkuttelu tekee vain hyvää mielelle.

i = intuitiivinen syöminen

Intuitiivisella syömisellä tarkoitetaan syömistä oman kehon viestien mukaisesti: Syödään nälkään ja lopetetaan kylläisenä. Se on joustavaa ja sallivaa suhtautumista syömiseen, mutta sillä ei tarkoiteta ylenpalttista herkuttelua aina, kun mieli tekee. En kuitenkaan suosittele intuitiivistä syömistä jos henkilöllä on minkäänlaista ongelmaa syömisen kanssa (syömishäiriö, yli- tai alipaino). Voit lukea tästä miten intuitiivinen syöminen toimi minulle.

J = jälkiruoka

Mitä olisi elämä ilman jälkiruokaa? Ei mitään! Silloin tällöin ruokailun päälle pieni jälkiruoka ei tee pahaa kellekkään. Muistaa tässäkin jälleen kohtuuden. 

K = Kohtuus

Kohtuus kaikessa on oma valmennusfilosfiani. Mitään ei tarvitse kieltää, kun muistaa kohtuuden. Vaihtaa esim. suklaalevyn suklaapatukkaan jolloin saadaan vuositasolla jo isoja asioita aikaan. 

L = Lounas

Säännöliseen ruokailuun kuuluu lounas, joten mielestäni se kuuluu ehdottomasti tähä listaan.

M = Monipuolisuus

Monipuolinen ruokavalio ja monipuolisten raaka-aineiden käyttö tekee syömisestä miellyttävämpää ja yllättäen, monipuolisempaa.

Tässä olikin ensimmäinen osa ravitsemuksen aakkoset -postaussarjasta. Toisessa osassa käydään loput. Tuleeko sulle mieleen jotain muita asioista, mitä olisit laittanut joidenkin kirjaiminen kohdalle?

-Henriikka 

lue myös

Energiaravintoaineiden ABC – hiilihydraatit

Energiaravintoaineiden ABC – proteiinit

seuraa somessa

Instagramissa

Facebookissa

Energiaravintoaineiksi luetaan ravintoaineet, joita elimistön aineenvaihdunta käyttää energian tuottamiseen. Näitä ovat hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit. Elimistö voi käyttää myös alkoholia energianlähteenä. Ihminen tarvitsee energiaa päivittäin kaikkiin elintoimintoihinsa. Tässä kolmiosaisessa postaussarjassa tullaan käsittelemään  kolmea ravintoainetta (alkoholi jätetään pois) sekä niiden merkityksestä esim. painonpudotuksessa tai urheilussa. Ensimmäisessä osassa käytiin läpi hiilihydraatit ja toisessa osassa proteiinit Nyt ovat vuorossa rasvat.

pehmeät ja kovat rasvat

Rasvat voidaan jakaa pehmeisiin eli tyydyttymättömiin rasvoihin ja koviin eli tyydyttyneisiin rasvoihin. Tyydyttyneisiin rasvoihin lasketaan myös transrasvat.

Tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä rasva on yleensä kiinteää, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös kovaksi rasvaksi. Eläinkunnan rasvat ovat yleensä kovia. Kala on kuitenkin poikkeus: se ei sisällä kiinteitä rasvoja. Esimerkiksi voi on kovempaa kuin kasvikunnan raaka-aineista valmistettu margariini.

Monityydyttymättömiä rasvahappoja on runsaasti kasviöljyissä, margariineissa ja rasvaisessa kalassa. Erityisen hyviä lähteitä ovat esimerkiksi auringonkukka- ja rypsiöljy. Monityydyttymättömät rasvahapot vaikuttavat edullisesti terveyteen muun muassa alentamalla veren kolesterolipitoisuutta ja verenpainetta sekä parantamalla elimistön sokeriaineenvaihduntaa. Monityydyttymättömiä rasvahappoja tarvitaan kasvuun, hermoston ja verisuonten kehitykseen, solukalvoihin ja hormonien valmistukseen.

Kuva: Pixabay

Kovat ja pehmeät rasvat poikkeavat toisistaan ulkonäön lisäksi rasvahappokoostumukseltaan. Rasvahappokoostumus vaikuttaa rasvan laatuun. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mitä juoksevampaa rasva on, sitä enemmän se sisältää hyvälaatuisia rasvahappoja. Kasvikunnan tuotteet, kuten kasviöljyt ja pähkinät, sisältävät enemmän hyvälaatuisia rasvahappoja kuin eläinkunnan tuotteet.

Omega-6- ja omega-3-rasvahapot ovat tyydyttymättömiä rasvahappoja, joista osa on ihmiselle välttämättömiä. Tällaisia ovat esimerkiksi omega-6-rasvahappoihin kuuluva linolihappo, ja omega-3-rasvahappoihin kuuluva alfalinoleenihappo. Ihmisen elimistö ei pysty itse tuottamaan välttämättömiä rasvahappoja.

rasvojen tarve

Rasvoista saa paljon energiaa: yksi gramma rasvaa sisältää yli kaksi kertaa enemmän energiaa kuin sama määrä hiilihydraatteja tai proteiineja. Tästä syystä runsasrasvaisesta ruuasta kertyy helposti ylimääräistä energiaa.

Rasvoja tarvitaan kuitenkin useisiin elimistön toimintoihin. Tämän vuoksi myös painonpudottajan on erittäin tärkeää syödä rasvoja. Rasvan määrän laskemisen sijaan kannattaakin panostaa laatuun ja pyrkiä suosimaan pehmeää rasvaa kovan sijaan. Hyviä pehmeiden rasvojen lähteitä ovat esimerkiksi rasvainen kala, kasviöljyt, pähkinät ja avokado.

Kuva: Pixabay

mitä on kolesteroli?

Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota tarvitaan esimerkiksi solujen ja hormonien rakennusaineeksi. Kolesterolia muodostuu elimistössä jatkuvasti, joten ruuasta kolesterolia ei tarvitse saada. Kolesterolia saadaan kuitenkin eläinkunnan tuotteista, jolloin kolesterolin määrä elimistössä voi kasvaa tarpeettoman suureksi. Erityisen paljon kolesterolia on kananmunan keltuaisessa, maksassa, munuaisissa sekä rasvaisissa maitotuotteissa. Suosimalla pehmeää rasvaa ja pitämällä tyydyttyneiden rasvojen saannin kohtuullisena myös kolesterolin saanti pysyy pienenä.

Muista siis käyttää myös rasvoja monipuolisesti vaikka tavoitteena olisikin painonpudotus.

-Henriikka

Lue myös

Saako laihduttaja syödä leipää?

Miten lisätä kasviksia ruokavalioon?

Seuraa somessa

Instagramissa

Facebookissa