Hae
Henriikka Johanna

Syömisen pelko sosiaalisissa tilanteissa

Syömisen pelko sosiaalisissa tilanteissa on asia, joka on tullut itselle eteen lihavuusleikkauksen jälkeen. Mietin pitkään kirjoitanko koko aiheesta, mutta päätin lopulta kertoa. Vaikka leikkaus on tuonut paljon hyvää itselle jo tähän asti, on myös asioita joita en ollut ajatellut ennen. Kuten esim. tämä syömisen pelko sosiaalisissa tilanteissa.

syömisen pelko – mistä se johtuu?

Olen pohtinut paljon, mistä syömisen pelko sosiaalisissa tilanteissa voisi johtua. Syyt tiedän, mutta olen pohtinut sitä, miksi tilanteesta on tullut pelottava ja jopa sellainen, että haluan välttää sitä mahdollisimman pitkään.

Lihavuusleikkauksesta on vasta vähän aikaa (reilut viisi viikkoa) ja syömisen opettelu on edelleen ns. lapsen kengissä. Pelkään sitä, että jokin ruoka aiheuttaa pahan dumping oireen, syömisestä tulee huono-olo ja tulee tarve mennä oksentamaan. Mietin myös paljon mitä ihmiset ajattelevat ruokamäärästä jonka syön. Onhan se hassua, että ”tämän kokoinen” ihminen syö vähemmän kuin 4 vuotias lapsi. Näihin pelkoihin, kun yhdistää sosiaalisen tilanteen / ulkona syömisen, alkaa siitä tulla melkoisen iso pala purtavaksi ja tilanne, jonka mieluiten haluan välttää.

Syömisen pelko sosiaalisissa tilanteissa

Koen tunteen hieman ristiriitaiseksi, sillä olen hyvin avoimesti puhunut kuitenkin lihavuusleikkauksesta. Voisin siis kertoa asiasta myös tällaisessa tilanteessa. Ja monet kyllä tietävät, että olen ollut leikkauksessa. Jotenkin pelko siitä huonovointisuudesta, pelko että tulee oksennus esim ruokapöydässä on vain kamala.

Syöminen tulevaisuudessa

Elimistö totuttelee uuteen ja itse opettelen uutta tapaa syödä. Opin vähitellen löytämään itselle sopivat ruoka-aineet ja välttämään niitä, jotka eivät sovi. Opin syömään oikean kokoisia annoksia riittävän hitaasti ja välttämään juomista ruokailun molemmin puolin (tämä kyllä onnistuu jo nyt). Uskon, että esim vuoden päästä tilanne ulkonasyömisen / sosiaalisissa tilanteissa on helpottunut. Ainakin toivon niin todella.

-Henriikka

Lue myös

Lihavuusleikkauksen haittapuolet – onko niitä?

Asia, jota odotan eniten lihavuusleikkauksen jälkeen

Seuraa somessa

Instagramissa

Facebookissa

 

 

 

 

 

Paino tippuu ja paluu arkeen

Paino tippuu hurjaa vauhtia ja paluu arkeen tapahtui viime viikolla. Vieläkin on jotenkin outoa ajatella, että leikkauksessa on käyty ja uuden elämän opettelua on jokapäivä. Ihan ei kaikilta ongelmiltakaan ole vältytty, mutta uskon sen kuuluvan prosessiin.

Paino tippuu hyvin – jopa todella hyvin

Paino on tosiaan tippunut hurjaa vauhtia. Aina maanantaisin suoritan punnituksen sekä mittauksen. Nyt leikkauksesta on kulunut vajaa 5 viikkoa ja painoa on tippunut 18.2kg (mukaanlukien kolmen viikon leikkaukseen valmistava dieetti). Lisäksi mittaan mittanauhalla neljästä eri kohdasta (pääasiassa keskivartaloa) ja siitäkin on kadonnut hurjat 47cm.

Peilistä alkaa huomaamaan jo muutosta  ja etenkin vanhoista vaatteista. On ihanaa, kun vaatevalikoimasta löytyy vaatteita, jotka ovat kiristäneet aiemmin. Ja yksi kohta mistä olen huomannut suurimman muutoksen on ehdottomasti kasvot! Tuntuu, että kasvoista on kadonnut 10kg. Kaksoisleuka on pienentynyt sekä leukalinja alkaa korostua enemmän.

Paino tippuu

Vasen kuva reilu viikko leikkauksesta ja oikea pari viikkoa myöhemmin

Paluu arkeen ja töihin

Olen palannut myös takaisin töihin neljän viikon sairasloman jälkeen. Töihin paluu jännitti todella paljon. Ei niinkään itse työ vaan se miten pystyn töissä syömään, jaksanko tehdä töitä pienemmällä kalorimäärällä yms. Kaikki oli kuitenkin turhaa, töissä on mennyt tosi hyvin. Toisaalta en ole ollut töissä vasta kuin muutaman päivän sairasloman jölkeen, mutta töhön asti kaikki on mennyt hyvin. Uskon ja toivon niin olevan myös jatkossa.

Paino tippuu

Kohti treenejä ja salia

Myös treenit ovat tulleet jälleen osaksi arkea. Alkuviikosta kävin ensimmäistä kertaa salilla todella pitkän tauon jälkeen. Ja täytyy myöntää, että rauta oli hyvin raskasta. Tein kevyen koko kropan treenin ja seuraavana päivänä tuntui siltä, kun olisi jäänyt jyrän alle. Jokaiseen lihakseen kolotti. Mutta tästä se treenaaminen taas lähtee käyntiin. Ja onhan se hyvä käydä salilla, koska paino tippuu niin nopeasti tällä hetkellä. Pakko saada lihasmassaa kasvatettua ettei kaikki paino lähde lihaksista.

-Henriikka

Lue myös

Viikko lihavuusleikkauksesta

Miten minusta tuli ylipainoinen?

Seuraa somessa

Instagramissa

Facebookissa