Hae
Henriikka Johanna

Miltä liikunta tuntuu lihavuusleikkauksen jälkeen?

Miltä liikunta tuntuu nyt, on ehkä yksi yleisimmistä kysymyksistä joita olen saanut leikkauksen jälkeen. Painoa on pudonnut nyt lähes 30kg, joten kyllä se elo ja olo on aika erilaista nyt. Harmillisesti en ole kuitenkaan voinut liikkua samalla tavalla kuin olen tottunut. Kesällä vasemmasta polvesta repesi sisempi sivuside, joka on alkanut viime aikoina oireilla. En tiedä johtuuko se pudonneesta painosta, rasituksesta vai mistä, mutta ärsyttää suunnattomasti.

liikunta lihavuusleikkauksen jälkeen

Ensimmäiset neljä viikkoa leikkauksen jälkeen en liikkunut juuri lainkaan. Toki pieniä kävelyitä ulkona tein, mutta en niin, että olisin hikoillut tai hengästynyt. Neljän  viikon jälkeen nostorajoitukset poistui ja sai palata kuntosalille. Se tunne oli paras, kun pääsi salille pitkästä aikaa. Toki sen huomasi myös tuloksissa, ei tehty samoilla painoilla kuin viimeksi. Leikkauksen jälkeen on erityisen tärkeää, että huolehtii lihaskunnosta. Kun paino laskee, se ei saisi lähteä lihaksista. Siksi kunnon salitreeni useamman kerran viikossa tukee hyvin leikkauksen jälkeistä elämää. Onneksi olen käynyt salilla kuitenkin useamman vuoden jo ennen leikkausta, joten homma on itselle tuttua ja mieluista puuhaa.

Liikunta lihavuusleikkauksen jälkeen

Olen myös päässyt jonkin verran treenamaan jenkkifutista joukkuetovereiden kanssa. Kuten aiemmin kerroin, polven vamma on vaan hieman temppuillut ja nopeat suunnanmuutokset juostessa, hypyt ja polven kiertoliikkeet tekevät tällä hetkellä ikävän tunteen polveen. Polvitukia on käytössä kahdenlaista, hieman kevyempää ja järeämpi saranatuki. Jos polven kipuilu ei helpota, luulen, että pitää varata aika uudestaan lääkärille.

miltä liikkunta tuntuu?

Pääasiassa liikunta tuntuu tällä hetkellä kivalta ja hyvältä. On ihana huomata, miten kroppa pystyy erilaisiin asioihin kuin ennen leikkausta. Kyykätessä maha ei ole niin pahasti edessä, penkkipunneruksessa kasoisleuka ei tuki hengitystä yms. Olen huomannut yhteisissä jenkkifutistreeneissä esimerkiksi sen, miten juoksu / hölkkä tuntuu kevyemmältä (ihmekös tuo, jos painoa on melkein 30kg vähemmän), en hengästy niin helposti ja tuntuu, että hengitys kulkee paljon avoimemmin ja helpommin. En malta odottaa miltä liikunta ja liikkuminen tuntuu vaikka maaliskuussa tai kesällä, kun alkaa pelit.

-Henriikka

lue myös

Elämäntapamuutoksen kompastuskivet ja kuinka päästä niiden yli

Kehorauha on JOKAISEN oikeus

Lihavuusleikkaus tehdään Tallinnassa

seuraa somessa

Instagramissa

Facebookissa

 

Ei enää koskaan laihdutuskuuria

Ei enää koskaan laihdutuskuuria, asia, jonka tajusin tänään antaessani haastattelua erääseen lehteen. En ollut tajunnut asiaa aiemmin, mutta nyt aloin pohtia asiaa tarkemmin. Voiko todellakin olla mahdollista, että koskaan enää ei tarvitse syksyllä, tammikuussa ja maanantaina aloittaa laihdutuskuuria. Voinko siis todella sanoa ei laihdutuskuuria enää koskaan?

Miksi ei laihdutuskuuria?

Omasta lihavuusleikkauksesta on nyt aikaa aika tarkkaan 9 viikkoa. Koko tuon yhdeksän viikon aikana en ole kertaakaan laskenut kaloreita tai uhrannut ajatusta laihdutuskuurille. Mun elämä alkoi uudestaan leikkauksen jälkeen. Voin ja saan syödä mitä haluan (ja mitä pystyn) eikä mistään syömisestä tarvitse kokea minkäänlaista huonoa omaatuntoa. Olen voinut nauttia jokaisesta suupalasta ja ateriasta sen pienen määrän, joka mahani vetää. Vihdoin voin siis nauttia ruoasta ilman, että se aiheuttaa stressiä tai jonkinlaista ahdistusta.

Ei laihdutuskuuria

Tiedostan kyllä, että tulevaisuudessa painon nousu voi olla mahdollista. Ei pidä kuvitella, että leikkaus tekisi ihmeitä eikä omilla valinnoilla ole mitään merkitystä. En kuitenkaan halua enää koskaan ajatella olevani millään laihdutuskuurilla. Se, että jossain vaiheessa voin joutua tarkkailemaan annoskokoja tai aterian sisältöä, en kuitenkaan koe sen olevan laihdutuskuuri. Ainakin nyt tuntuu siltä, tosin en voi tietää mitä ajatuksia asia herättää minussa esim. kahden vuoden päästä.

Olen niin kiitollinen ja onnellinen, että menin leikkaukseen. Koen saaneeni elämäni takaisin. Vaikka joudun miettimään tälläkin hetkellä mitä ja etenkin milloin syön, en koe silti olevani laihdutuskuurilla ja sen takia tarkkailemaan syömistäni. Ei, joudun tarkkailemaan syömistäni sen takia, että saan riittävästi ruoasta tarpeellisia ravintoaineita. Ja silti en saa niitä ravinnosta tarpeeksi vaan joudun turvautumaan lisäravinnepurkkiin, koko loppuelämäni ajan.

-Henriikka

lue myös

Miten minusta tuli ylipainoinen?

Lihavuusleikkaus ja ravitsemus

Hyvinvointivinkit joilla parannat arkeasi

seuraa somessa

Instagramissa

Facebookissa