Hae
Henriikka Johanna

Lapsettomuus ajatuksissa päivittäin

Lapsettomuus on aihe, joka pyörii päässäni lähes päivittäin. Välillä useamman kerran päivässä. Ja erityisesti nyt, kun omat synttärit lähestyy ja mittariin tulee 34v. Aika alkaa käydä vähiin, se on raaka fakata. Olen pyöritellyt asiaa päässäni niin paljon, tuntuu, että ajatukset menevät entistä enemmän solmuun enkä tiedä mitä tehdä. Kirjoitin samasta aiheesta myös vuosi sitten, synttäreiden aikoihin. Jotenkin se vanheneminen saa asian entistä enemmän esille. Olleen jälleen vuoden vanhempi, mutta lapsettomuus edelleen elämässä läsnä.

Lapsettomuus haikarapari

lapsettomuus raastaa syvältä

Somessa näkyy onnellisia ilmoituksia raskaudesta, vauvoja syntyy ja heille annetaan nimiä. Olen vilpittömästi onnellinen jokaisen puolesta, mutta silti syvällä sisimmissäni tunnen raastavaa kipua siitä, että itsellä ei ole lapsia. Ihminen, jolle lapsettomuus on läsnä elämässä, on varmasti ainoa ihminen maailmassa joka voi kyseisen tunteen ymmärtää.

Olen kertaalleen jo soittanut adoptioneuvontaan. Se on ensimmäinen vaihe, kun haluaa adoptoida lapsen. En kuitenkaan saanut silloin ketään kiinni ja asia jäi siihen. Tämä oli ennen joulua, joskus marras-joulukuun vaihteessa. En tiedä, miksi en soittanut uudelleen. Onko adoptio kuitenkaan se tapa jolla haluan tulla äidiksi?

Olen myös tämän vuoden aikana paljon miettinyt sitä, jos en koskaan saa omia lapsia. Tekeekö se minusta jotenkin huonomman naisen? Olenko epäonnistunut naisena olemisessa? Tiedän, että molempiin kysymyksiin vastaus on ei, mutta silti pyöritän tällaisia asioita päässäni.

Lapsettomuus

Onnellinen kahden lapsen täti

Vaikka en ikinä saisi omia lapsia, olen kuitenkin äärettömän onnellinen ja kiitollinen siitä, että saan olla kahden ihanan lapsen täti. He ovat mulle rakkaimpia maailmassa ja teen varmasti kaiken mahdollisen ja mahdottomankin heidän eteen. Helmikuun puolessa välissä veljelle syntyi toinen lapsi, joten nyt olen onnellinen kahden lapsen täti.  En malta odottaa, että he kasvavat ja päästään tekemään kaikenlaisia juttuja yhdessä. Veljen pojan (2.5 v.) kanssa ollaankin jo tehty kaikenlaisia juttuja. Kunpa vallitseva tilanne Suomessa helpottaisi ja päästäisiin uimahalliin, juna- ja bussiretkelle tai ihan mihin vaan.

Tämä on hyvin henkilökohtainen aihe. Silti haluaisin kuulla teidän kokemuksia lapsettomuudesta. Voit myös laittaa sähköpostia jos et halua julkisesti (vaikkakin anonyymisti) kertoa omista kokemuksista. Uskon, että vertaistuki on äärimmäisen tärkeää ja arvokasta näinkin aran asian kanssa.

-Henriikka

Lue myös

Nettideittailu ja sinkkuelämä

Kohta 33 vuotias ja edelleen lapseton

seuraa somessa

Instagramissa

Facebookissa

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *