Oma kehonkuva ja sen muutokset
Oma kehonkuva on muuttunut vuosien aikana paljon ja monta kertaa. Nuorempana harrastin kilpauintia ja olin todella hoikka, vaikka silloin olin itse sitä mieltä, että olen lihava. Uintiharrastuksen päätytyttä liikunta jäi useaksi vuodeksi ja lopulta tilanne oli se, että painoin yli 170kg. Vaikka tässä välissä oli useita vuosia, 100kg painonousu tuntuu kehossa niin henkisesti kuin fyysisesti. Ja rehellisesti sanottuna, en ole koskaan voinut niin huonosti henkisesti, kuin voin vuonna 2021. Vuosi 2021 oli itselle yksi hankalampia, kunnes syyskuussa hakeuduin lihavuusleikkaukseen ja sain pikkuhiljaa elämäni takaisin.

Ikää noin 12-13v. Painoa ei todellakaan ollut liikaa
Lihavuusleikkauksen avulla paino tippui todella nopeasti. Jouluun mennessä olin pudottanut jo melkein 30kg massaa. Se tuntui ja näkyi. Ainakin muuta näkivät sen. Itse en vielä ollut sisäistänyt kunnolla, miten paljon painoa oli pudonnut niin lyhyessä ajassa. Peilistä katsoi edelleen se sairaalloisen ylipainoinen nainen, joka kärsi hiljaa sisältä päin.
Kuukausien edetessä ja vuosien kuluessa aloin pikkuhiljaa päästä eroon sairaalloisen lihavan naisen identiteetistä. Se ei todellakaan ollut mikään helppo tai nopea asia. Kun olet VUOSIA identifioinut itsesi tietynlaiseksi, ei siitä kovin helposti pääse eroon. Mitään yhtä hetkeä, asiaa tai tapaa minulla ei ole ollut. Yksi asia joka asiaan on auttanut varmasti, on ollut kuvien otto vuosien varrelta. Päätin jo heti lihavuusleikkaukseen hakeutuessani, että raportoin matkaa sosiaaliseen mediaan mahdollisimman tarkasti. Tätä varten otin paljon kuvia ja mittoja. Kuvista sitä todellakin huomaa, mistä on lähdetty ja missä nyt ollaan. Pelkkä itsensä katsominen peilistä ei auta, koska silmä tottuu siihen mitä se jatkuvasti näkee. Suosittelen siis kaikkia ottamaan mahdollisimman paljon kuvia, jos teet jonkinlaista elämäntapamuutosta. Ei niitä kuvia mihinkään tarvitse jakaa, mutta itsellesi ne on äärettömän tärkeitä.
oma kehonkuva tänään
Oma kehonkuva on tänään huomattavasti parempi ja terveempi. En väitä, että joka päivä olisi hyvä päivä. On päiviä, kun en tunne oloani kehossa hyväksi. Yritän kuitenkin aina näinä päivinä muistaa sen, mistä on lähdetty liikkeelle ja mihin olen päässyt. Kuitenkaan joka päivä kehoni ei aiheuta minulle enää ahdistusta, häpeää tai tyytymättömyyttä.
Tuntuu hieman ristiriitaiselta puhua tästä. Vaikka haluaisin sanoa, että olen aina ollut tyytyväinen omaan kehooni, näin ei ole. On ollut vuosia, kun olen hävennyt itseäni, vältellyt kuvia sekä tapahtumia oman ulkonäön ja kehohäpeän vuoksi. Itselle painonpudotus oli se asia, jolla sain oman kehonkuvani paremmaksi ja sitä kautta myös itsetunnon nousemaan. Muista, että sinun ei ole väärin haluta pudottaa painoa tai tehdä elämäntapamuutosta, jos itse haluat. Muista kuitenkin tehdä se omasta halusta, ei muiden painostuksesta tai vaatimuksista.

Oma kehonkuva on tänään huomattavasti parempi kuin vuosia sitten. Nyt kehtaan pukea jopa lyhyempää paitaa päälle treeneihin
Mitä ajatuksia oma kehonkuva sinussa herättää? Tai haluatko kysyä minulta jotain aiheeseen liittyen?
-Henriikka
lue myös
Näin lihoin lopulta yli 170kg:n painoon
Miksi en laihtunut ilman lihavuusleikkausta?
seuraa somessa
Miksi en laihtunut ilman lihavuusleikkausta?
Miksi en laihtunut ilman lihavuusleikkausta? Siinäpä vasta kysymys, johon nyt monta vuotta leikkauksen jälkeen osaa jo ehkä vastata. Ennen kuin jatkat tämän postauksen lukemista enemmän, suosittelen lukemaan sinua Näin lihoin lopulta yli 170kg:n painoon niin pääset vähän jyvlle, mikä oli itsellä tuon sairaalloisen ylipainon takana.
lihavuusleikkaus avuksi lihavuuden hoitoon
Edelleen, vuonna 2025 osa ihmisestä ei kehtaa tai uskalla hakea apua lihavuuden hoitoon. Se koetaan nolona tai meillä on aiempia huonoja kokemuksia ylipainoisena terveydenhuollosta. Lihavuus ja sairaalloinen ylipaino ovat sairauksia siinä kuin vaikka murtunut jalka. Silloinkin haet apua lääkäriltä, joten miksi et lihavuuteen? Itselläkin oli huonoja kokemuksia ylipainoisena lääkäristä. Kerran menin kurkkupaiseen ja korvatulehduksen vuoksi lääkäriin. Kun luin lääkärin kirjoittaman tekstin, ensimmäiset sanat olivat obeesi (ylipainoinen) nainen. Aivan kuin ylipainon takia minulla olisi ollut nämä sairaudet.
Päätin kuitenkin alkaa tutkia ensin itsekseni lihavuuden hoitomenetelmistä ja sitten silmääni osui lihavuusleikkaus. En tiennyt ketään, kuka olisi käynyt kyseisessä leikkauksessa. Etsin paljon tietoa netistä, kunnes päätin varata ajan työterveyslääkärille puhumaan asiasta. Ensimmäinen askel kohti lihavuusleikkausta on ensimmäinen blogipostaus, jossa kerroin omista suunnitelmistani. Muistan, miten se jännitti silloin. Tässä myös muita aiempia blogipostauksiani lihavuusleikkauksen alkumetreiltä: Lihavuusleikkaus Virossa – mahdollinen vaihtoehto, Lihavuusleikkaus tehdään Tallinnassa, Lihavuusleikkauksen haittapuolet – onko niitä?

Miksi en laihtunut ilman lihavuusleikkausta? Asia ei ole niin yksinkertainen kuin monesti saadaan lukea: syö vähemmän kuin kulutat. Kun tähän otetaan mukaan biologia ja hormonit, on asia huomattavasti haastellisempaa
Miksi en laihtunut ilman lihavuusleikkausta?
Lihavuuden hoito ja painonpudotus on teoriassa yksinkertainen: syö vähemmän kuin kulutat. Ja ota siihen tarvittaessa liikuntaa mukaan. Näinhän se teoriassa menee. Ja myös lihavuusleikkaus vaikuttaa tähän samaan mekanismiin. Vatsalaukkua pienennetään, jolloin ruokaa mahtuu pienempi määrä. Ja näin paino tippuu. Miksi en laihtunut ilman lihavuusleikkausta vaan siihen tarvittiin kyseinen toimenpide?
Lihavuusleikkaus vaikuttaa merkittävästi suolistohormonien toimintaan ja eritykseen. Nämä hormonit säätelevät esim. ruokahalua, kylläisyyttä, insuliinineritystä ja sokeritasapainoa. Eräs hormoni on GLP-1 (glukagonin kaltainen peptidi 1) joka lihavuusleikkauksen jälkeen lisääntyy voimakkaasti. Tämä vaikuttaa esim. lisäämällä kylläisyyden tunnetta. Uskon, että tämä on vaikuttanut itselläni paljon siihen, että en laihtunut ilman lihavuusleikkausta. Ennen leikkaustahan en koskaan oikeastaan ollut kylläinen eli minulla varmasti lähes olematonta tuon GLP-1 hormonin toiminta / eritys.
Toinen merkittävä suolistohormoni etenkin omalla kohdallani on PYY (peptidi YY). Se lisää myös kylläisyyden tunnetta sekä vähentää ruokahalua ja energiankulutusta.
Pelkkä laihtuminen ruokavalion ja liikunnan avulla ei yleensä aiheuta samoja suolistohormonien muutoksia kuin lihavuusleikkaus. Tämä on usein se syy, miksi lihavuusleikkauksen avulla saadaan parempia ja pysyvämpiä painonpudotustuloksia. GLP-1 sekä PYY hormonit eivät lisäännyt laihdutuksen aikana vaan voivat pysyä jopa matalina, mikä hidastaa kylläisyyden tunnetta ja vaikeuttaa syömisen säätelyä.
Lihavuusleikkaus muuttaa ruoansulatuskanavan anatomiaa ja toimintaa. Esimerkiksi vatsalaukun ohitus ohjaa ruoan nopeammin ohutsuoleen, missä GLP-1 sekä PYY erittyvät. Tämä anatominen muutos on merkittävä syy siihen miksi hormonitasot muuttuvat niin nopeasti ja voimakkaasti leikkauksen jälkeen. Usein tämä tapahtuu jo päivissä – ennen kuin merkittävää painonpudotusta on edes tapahtunut.
Myös meidän biologia vaikuttaa asiaan omalla vastareaktiolla laihdutukseen. Evoluution aikana meidän kehomme on kehittynyt vastustamaan painonlaskua, koska se on ollut jopa vaarallista silloin. Nälkähormonit nousevat, kylläisyyshormonit laskevat ja perusaineenvaihdunta hidastuu. Nämä muutoksen tekevät pysyvästä laihtumisesta erittäin haastavaa ilman leikkausta.

Lihavuusleikkauksen avulla olen laihtunut pysyvästi yli 80kg. Vihdoin voin elää elämää, josta olen aina vain haaveillut
Tässä oli minun tarinani siitä miksi en laihtunut ilman lihavuusleikkausta. Joten jos joskus joku sanoo sinulle, että olisit helposti voinut laihtua ilman lihavuusleikkausta, näytä tämä postaus hänelle. Tai jos itse vielä mietit lihavuusleikkaukseen menoa, toivottavasti tämä auttaa sinua tekemään päätöksen. Muista, että sinä et ole huono ihminen jos olet yrittänyt pudottaa painoa useita kertoja. Se on paljon muutakin kuin syö vähemmän kuin kulutat.
-Henriikka


0