Oma kehonkuva ja sen muutokset
0Oma kehonkuva on muuttunut vuosien aikana paljon ja monta kertaa. Nuorempana harrastin kilpauintia ja olin todella hoikka, vaikka silloin olin itse sitä mieltä, että olen lihava. Uintiharrastuksen päätytyttä liikunta jäi useaksi vuodeksi ja lopulta tilanne oli se, että painoin yli 170kg. Vaikka tässä välissä oli useita vuosia, 100kg painonousu tuntuu kehossa niin henkisesti kuin fyysisesti. Ja rehellisesti sanottuna, en ole koskaan voinut niin huonosti henkisesti, kuin voin vuonna 2021. Vuosi 2021 oli itselle yksi hankalampia, kunnes syyskuussa hakeuduin lihavuusleikkaukseen ja sain pikkuhiljaa elämäni takaisin.
Ikää noin 12-13v. Painoa ei todellakaan ollut liikaa
Lihavuusleikkauksen avulla paino tippui todella nopeasti. Jouluun mennessä olin pudottanut jo melkein 30kg massaa. Se tuntui ja näkyi. Ainakin muuta näkivät sen. Itse en vielä ollut sisäistänyt kunnolla, miten paljon painoa oli pudonnut niin lyhyessä ajassa. Peilistä katsoi edelleen se sairaalloisen ylipainoinen nainen, joka kärsi hiljaa sisältä päin.
Kuukausien edetessä ja vuosien kuluessa aloin pikkuhiljaa päästä eroon sairaalloisen lihavan naisen identiteetistä. Se ei todellakaan ollut mikään helppo tai nopea asia. Kun olet VUOSIA identifioinut itsesi tietynlaiseksi, ei siitä kovin helposti pääse eroon. Mitään yhtä hetkeä, asiaa tai tapaa minulla ei ole ollut. Yksi asia joka asiaan on auttanut varmasti, on ollut kuvien otto vuosien varrelta. Päätin jo heti lihavuusleikkaukseen hakeutuessani, että raportoin matkaa sosiaaliseen mediaan mahdollisimman tarkasti. Tätä varten otin paljon kuvia ja mittoja. Kuvista sitä todellakin huomaa, mistä on lähdetty ja missä nyt ollaan. Pelkkä itsensä katsominen peilistä ei auta, koska silmä tottuu siihen mitä se jatkuvasti näkee. Suosittelen siis kaikkia ottamaan mahdollisimman paljon kuvia, jos teet jonkinlaista elämäntapamuutosta. Ei niitä kuvia mihinkään tarvitse jakaa, mutta itsellesi ne on äärettömän tärkeitä.
oma kehonkuva tänään
Oma kehonkuva on tänään huomattavasti parempi ja terveempi. En väitä, että joka päivä olisi hyvä päivä. On päiviä, kun en tunne oloani kehossa hyväksi. Yritän kuitenkin aina näinä päivinä muistaa sen, mistä on lähdetty liikkeelle ja mihin olen päässyt. Kuitenkaan joka päivä kehoni ei aiheuta minulle enää ahdistusta, häpeää tai tyytymättömyyttä.
Tuntuu hieman ristiriitaiselta puhua tästä. Vaikka haluaisin sanoa, että olen aina ollut tyytyväinen omaan kehooni, näin ei ole. On ollut vuosia, kun olen hävennyt itseäni, vältellyt kuvia sekä tapahtumia oman ulkonäön ja kehohäpeän vuoksi. Itselle painonpudotus oli se asia, jolla sain oman kehonkuvani paremmaksi ja sitä kautta myös itsetunnon nousemaan. Muista, että sinun ei ole väärin haluta pudottaa painoa tai tehdä elämäntapamuutosta, jos itse haluat. Muista kuitenkin tehdä se omasta halusta, ei muiden painostuksesta tai vaatimuksista.
Oma kehonkuva on tänään huomattavasti parempi kuin vuosia sitten. Nyt kehtaan pukea jopa lyhyempää paitaa päälle treeneihin
Mitä ajatuksia oma kehonkuva sinussa herättää? Tai haluatko kysyä minulta jotain aiheeseen liittyen?
-Henriikka
lue myös
Näin lihoin lopulta yli 170kg:n painoon
Miksi en laihtunut ilman lihavuusleikkausta?
seuraa somessa
Lihavuus- ja roikkoleikkaus Q ja A
Lihavuus- ja roikkoleikkaus kysy ja vastaa on täällä! Näistä omista leikkauksista alkaa olemaan jo sen verran aikaa, että ei tule aiheista enää niin paljon kerrottua täällä blogin tai Instagramin puolella. Tässä kuitenkin kysymyksiä, joita usein kysytään. Ja kysymyksiä joihin haluatte saada vastauksia. Jos haluat kysyä jotain lisää, niin kysy rohkeasti. Vastaan kaikkiin kysymyksiin tosi avoimesti oman kokemuksen kautta.
”onko jotain asioita mitä jälkikäteen ajatellen olisit halunnut tietää ennen leikkausta?”
Lyhyesti vastattuna, ei. Kaikkia kolmea leikkausta ennen tein todella hyvää pohjatyötä. Luin paljon muiden kokemuksia, etsin vertaistukea erilaisista ryhmistä sekä tietenkin esitin mieltäni askarruttavia kysymyksiä lääkärille. Suosittelen myös jokaiselle lihavuus- ja/tai roikkoleikkaukseen hakeutuvaa tutkimaan asioita kunnolla. Ottaa asioista selvää, kysellä mahdollisimman paljon. Mitään hetken mielijohdetta en suosittele. Ja jos harkitset leikkausta Suomen rajojen ulkopuolella, tutustu TODELLA tarkkaan klinikkaan, johon olet menossa.
”Toipuminen bodyliftistä. Miten kaikki sujui”
Tästä olen kirjoittanut muutaman postauksen jo aiemmin. Näistä löytyy paljon tietoa. Roikkoleikkaus eli abdominoplastia sekä Roikkoleikkaus ja siitä toipuminen. Kannattaa käydä nämä aiemmat postaukset lukemassa.
Vatsa ennen roikkoleikkausta ja noin vuosi leikkauksen jälkeen
”miten leikkauksen jälkeen kannattaa kotona varautua?”
Aloitetaan vaikka lihavuusleikkauksesta ja sen toipumisesta. Leikkaushaavat tässä on pienet, koska leikkaus tehdään tähystystoimenpiteenä (muistaakseni 5 noin 1cm pituista haavaa). Eli kipuja tässä leikkauksessa ei ainakaan itsellä ollut. Toki paracetamolia kannattaa varata kotiin. Lihavuusleikkauksen jälkeen koko ruokailu menee uusiksi, joten muutamia ruokajuttuja kannattaa varata kotiin. Alkuun saat syödä vain sosemaista ruokaa, joten luonnollisesti soseita kotiin. Itsellä oli erilaisia kasvissosekeittoja, raejuustoa, hedelmäsoseita sekä proteiinivanukkaita. Missään nimessä paljon sitä ruokaa ei kannata kotiin varata, koska ne annokset on alkuun oikeasti muutamia lusikallisia. Ja voi olla vaikea myös tietää, mikä etukäteen maistuu. Itse ainakin olin hyvin toimintakykyinen leikkauksen jälkeen, joten kauppaan kyllä pääsee. Pitää vain muistaa, että nostorajoitus on useamman viikon.
Roikkoleikkauksen jälkeen onkin sitten vähän eri juttu. Koska itsellä tosiaan oli 360 asteen bodylift sekä pystyviilto häpykummusta rintojen alle, niin sitä haavaa oli vaikka muille jakaa. Ensimmäinen asia: hommaa itsellesi jonkin verran haavanhoitoon tarvittavia välineitä. Puhdistussuihketta, sidoksia sekä teippiä. Ei kuitenkaan kannata näitä hirvittävästi hamstrata kotiin, koska voi olla, ettet tarvitse paljon. VINKKI! Jos käyt leikkauksessa esim. Virossa niin osta haavanhoitotarpeet sieltä. Huomattavasti halvempia.
Useammat ovat hankkineet nukkumista varten U-tyynyn tukemaan parempaan asentoon. Itsellä ei ollut mitään erikoistyynyjä vaan ihan normaalilla tyynyllä pärjäsin. En myöskään nukkunut mitenkään ”linkkuveitsiasennossa”. Tämä on makuasia, jos haluat tuollaisen tyynyn ostaa, tuskin siitä haittaa on. Itse en kokenut sitä tarpeelliseksi.
Ensimmäiseen suihkureissuun kannattaa ottaa joku tueksi tai ainakin lähelle. Itsellä oli vähän heikko olo silloin, joten oli hyvä, että oli apua saatavilla lähellä. Itsellä oli myös muovinen jakkara, jotta pystyin istumaan tarvittaessa. Myös muutamana ensimmäisenä päivänä kannattaa olla kotona joku toinen auttamassa tarvittaessa. Itse pärjäsin hyvin (toki puoliso oli kotona). Pari ensimmäistä kertaa sänkyyn mennessä ja noustessa oli helpompaa, kun mies auttoi. Pikkuhiljaa kuitenkin kannattaa lähteä liikkeelle ja pyrkiä olemaan mahdollisimman omatoiminen eikä passivoidu.
”pelkään, että joudun lihavuusleikkauksen myötä luopumaan jostain”
Tämä on asia, joka kannattaa miettiä jokaisen tarkasti. Itse ajattelin silloin, että se ei haittaa. Valitsin ja valitsen edelleen mieluummin terveyden. Itse en ole joutunut luopumaan mistään. Alkuun meni ainakin vuosi, että pysytin syömään nuudeleita ja savustettua kalaa. Mutta nyt pystyn molempia jo syömään ilman huonoa oloa. Moni miettii myös, että voiko käydä enää ravintolassa syömässä. Todellakin voit! Ravintolassa voit pyytää pienempiä annoksia. Fine dining ravintoloissa annokset ovat lähtökohtaisesti jo pienempiä.
Itse en miettisi lihavuusleikkausta sen kannalta, että mistä joudun luopumaan. Vai mieluummin niin, että mitä kaikkea sen kautta elämääni saan. Jos leikkaus vielä mietityttää, kannattaa laittaa paperille ylös omasta mielestä hyvät ja huonot jutut. Kumpi voittaa?
Kuva lihavuusleikkausta seuraavana päivänä. Tästä alkoi kokonaan uusi elämä
Lihavuus- ja roikkoleikkaus herättää paljon kysymyksiä, koska omasta mielestä niistä ei julkisesti paljon puhuta. Heräsikö sinulle vielä jotain kysyttävää? Kysy ihmeessä, ei ole kysymystä jota ei kannata kysyä.
-Henriikka
seuraa somessa
lue myös
Miksi en laihtunut ilman lihavuusleikkausta?