Hae
Henriikka Johanna

Työuupumus – kun hoitaja väsyy työssään

Hoitotyö on riskialtteimpia aloja kokea työuupumus. Siksi hoitajan kannattaa tarkkailla omaa jaksamistaan. Nämä lauseet toistuvat lähes jokaisessa julkaisussa, joka käsittelee hoitotyöntekijöiden työuupumusta. Haluan kertoa teille oman kokemukseni jonkinlaisesta työuupumisesta vaikka koen aiheen vaikeana ja jotenkin myös nolona. Hoitajan työ on kutsumus, onko meillä oikeus kokea työuupumusta?

työuupumus syksyllä 2019

Koin jonkinlaisen työuupumisen syksyllä. Töihin meno ahdisti. Voin fyysisesti pahoin, kun oli aika lähteä töihin. Teki mieli oksentaa. En saanut nukuttua öisin. Pahinta oli yö ennen aamuvuoroa. Tuijotin kelloa usein yön aikana, jolloin alkoi ahdistaa enemmän. Laskin tunteja ja minuutteja siihen, milloin pitää herätä ja lähteä töihin. Miten paljon on vielä aikaa nukkua, jos saisin nukuttua. En kokenut saavani työstä enää mitään iloa vaikka aiemmin olin rakastanut työtäni. Mietin pitkään, miksi koen kyseisiä tunteita? En alkuun osannut ajatella, että kyseessä olisi työuupumus. Olin kuitenkin vasta 32 vuotias, ollut hoitoalalla vasta alle 10 vuotta.

Kuten nykyään on tapana, etsin Googlesta vastauksia oireisiini. Moni niistä viittasi työuupumukseen. Päätin soittaa työterveyteen ja kertoa ajatuksistani ja tunteista. Sainkin seuraavalle päivälle ajan hoitajalle. Hoitajan vastaanotolla tein erilaisia (muistaakseni kaksi) testejä, joiden mukaan koin vakavaa työuupumusta kuitenkin ilman masennusta. Kuulosti hyvältä saada jonkinlainen diagnoosi, ehkä saan nyt apua.

Työuupumus hoitoalalla, mitä silloin tehdään?

pettymys hoitolinjaan

Pettymys hoitolinjaan oli suuri, kun poistuin työterveyshoitajan vastaanotolta. Muistan miten itkin vastaanotolla, kun kerroin mieltä painavista asioista. Kuvittelin, että nyt saan apua ja jonkinlaisia ratkaisuja tilanteeseen. Kerroin miten kovin ahdisti ajatus mennä töihin. Työterveyshoitajan mielestä oli kuitenkin parasta mennä töihin, koska sairasloma vain pahentaa töihin paluuta. Meinasin tipahtaa tuolilta. Olin kuvitellut, että saisin edes muutaman päivän sairasloman ja pääsisin tapaamaan lääkäriä / psykologia. En kuitenkaan saanut edes aikaa lääkärille. Sain seuraavan päivän sairaslomaa ja kehotettiin palaamaan töihin. Kyllä se siitä kuulemma helpottaa.

Noh, helpotti se. Eihän minulla ollut vaihtoehtoa. Onneksi on ystäviä joille puhuin (itkin) asiasta ja he kuuntelivat. Olen aina kokenut itseni vahvaksi persoonaksi, joten uskon sen olevan syy miksi jaksoin taistella. Asiaa ei toki helpottanut syksy, jatkuva pimeys ja vesisade. Päivät kuluivat ja viikot vierivät. Jossain vaiheessa huomasin nukkuvani paljon paremmin eikä fyysistä pahoinvointia enää ollut. Sain taas mielihyvää työstäni ja koin työni tärkeänä.

Oletko kokenut työuupumusta? Miten pääsit siitä yli vai pääsitkö? Saitko terveydenhuollon piiristä apua?

-Henriikka

SEURAA MINUA INSTAGRAMISSA

LUE MYÖS: Somekiusaaminen – aikuisten uusi harrastus?