Hae
Henriikka Johanna

Työuupumus – kun hoitaja väsyy työssään

Hoitotyö on riskialtteimpia aloja kokea työuupumus. Siksi hoitajan kannattaa tarkkailla omaa jaksamistaan. Nämä lauseet toistuvat lähes jokaisessa julkaisussa, joka käsittelee hoitotyöntekijöiden työuupumusta. Haluan kertoa teille oman kokemukseni jonkinlaisesta työuupumisesta vaikka koen aiheen vaikeana ja jotenkin myös nolona. Hoitajan työ on kutsumus, onko meillä oikeus kokea työuupumusta?

työuupumus syksyllä 2019

Koin jonkinlaisen työuupumisen syksyllä. Töihin meno ahdisti. Voin fyysisesti pahoin, kun oli aika lähteä töihin. Teki mieli oksentaa. En saanut nukuttua öisin. Pahinta oli yö ennen aamuvuoroa. Tuijotin kelloa usein yön aikana, jolloin alkoi ahdistaa enemmän. Laskin tunteja ja minuutteja siihen, milloin pitää herätä ja lähteä töihin. Miten paljon on vielä aikaa nukkua, jos saisin nukuttua. En kokenut saavani työstä enää mitään iloa vaikka aiemmin olin rakastanut työtäni. Mietin pitkään, miksi koen kyseisiä tunteita? En alkuun osannut ajatella, että kyseessä olisi työuupumus. Olin kuitenkin vasta 32 vuotias, ollut hoitoalalla vasta alle 10 vuotta.

Kuten nykyään on tapana, etsin Googlesta vastauksia oireisiini. Moni niistä viittasi työuupumukseen. Päätin soittaa työterveyteen ja kertoa ajatuksistani ja tunteista. Sainkin seuraavalle päivälle ajan hoitajalle. Hoitajan vastaanotolla tein erilaisia (muistaakseni kaksi) testejä, joiden mukaan koin vakavaa työuupumusta kuitenkin ilman masennusta. Kuulosti hyvältä saada jonkinlainen diagnoosi, ehkä saan nyt apua.

Työuupumus hoitoalalla, mitä silloin tehdään?

pettymys hoitolinjaan

Pettymys hoitolinjaan oli suuri, kun poistuin työterveyshoitajan vastaanotolta. Muistan miten itkin vastaanotolla, kun kerroin mieltä painavista asioista. Kuvittelin, että nyt saan apua ja jonkinlaisia ratkaisuja tilanteeseen. Kerroin miten kovin ahdisti ajatus mennä töihin. Työterveyshoitajan mielestä oli kuitenkin parasta mennä töihin, koska sairasloma vain pahentaa töihin paluuta. Meinasin tipahtaa tuolilta. Olin kuvitellut, että saisin edes muutaman päivän sairasloman ja pääsisin tapaamaan lääkäriä / psykologia. En kuitenkaan saanut edes aikaa lääkärille. Sain seuraavan päivän sairaslomaa ja kehotettiin palaamaan töihin. Kyllä se siitä kuulemma helpottaa.

Noh, helpotti se. Eihän minulla ollut vaihtoehtoa. Onneksi on ystäviä joille puhuin (itkin) asiasta ja he kuuntelivat. Olen aina kokenut itseni vahvaksi persoonaksi, joten uskon sen olevan syy miksi jaksoin taistella. Asiaa ei toki helpottanut syksy, jatkuva pimeys ja vesisade. Päivät kuluivat ja viikot vierivät. Jossain vaiheessa huomasin nukkuvani paljon paremmin eikä fyysistä pahoinvointia enää ollut. Sain taas mielihyvää työstäni ja koin työni tärkeänä.

Oletko kokenut työuupumusta? Miten pääsit siitä yli vai pääsitkö? Saitko terveydenhuollon piiristä apua?

-Henriikka

SEURAA MINUA INSTAGRAMISSA

LUE MYÖS: Somekiusaaminen – aikuisten uusi harrastus?

 

5 kommenttia

  1. Tia kirjoitti:

    Oon seurannut sua ig:ssä ja sieltä satuin sun blogiin. Olen samalla alalla kuin sinä, ja mahtavaa kun joku kirjoittaa näistä asioista? olen itsekkin miettinyt rehellisesti sanoen aina joskus, pitäisikö harkita alan vaihtoa?

    • henriikkajohanna kirjoitti:

      Hoitoalalla tuntuu olevan kova myllerrys tällä hetkellä. Hoitajia vähennetään samalla kun potilasmäärä ja -laatu kasvaa. Työtä ei arvosteta ja palkka on olematon työn vastuullisuuteen nähden.

  2. Anniina kirjoitti:

    Hei, koettu työuupumus ja vasta 28-vuotiaana kymmenen vuotta sitten. Kohtelu silloisella työterveyslääkärillä aika samanlainen. Työ ei tule muuttumaan, joten kestä tai vaihda työtä. Sain viikon sairasloman ja se oli siinä. Itkin ja nukuin ja palasin töihin. Pian koitti kesäloma ja senkin haahuilin vain zombina. Sitten alkoi helpottaa ja lottopotti oli raskaus ja sen myötä enemmän vapaata. Koen, että asiaa ei hoidettu asiallisesti. Jatkoi samalla työnanatjalla eri työtehtävissä, mutta nyt 10-vuoden jälkeen merkit uudistumisesta. Katsotaan miten tämä tälläkertaa hoidetaan.

    • henriikkajohanna kirjoitti:

      Voi ei. Onpas ikävä kuulla, että sielläkään ei ole hoidettu tai otettu työuupumusta tosissaan. Tämä on aika huolestuttavaa kuultavaa, sillä moni on kokenut työuupumusta ja melkein yhtä monessa paikassa asia on hoidettu huonosti. Luulisi, että työnantajat arvostaisivat työntekijöitä sen verran, että uupumus hoidettaisiin kunnolla ja työntekijä olisi valmis palaamaan vielä töihin ilman ahdistuksen tai syyllisyyden tuntoa.
      Hurjasti tsemppiä sulle. Muista vaatia ainakin työpsykologille käyntiä, kuulin että 3 käyntiä kuuluu saada automaaattisesti.

  3. Antti kirjoitti:

    Hei! Itse olen kokenut parikin työuupumus jaksoa. Viimeisin oli reilu vuosi sitten ja kuinka ollakaan työskentelin silloin itsekin hoitoalalla. Koirat, luonto ja kalastus ovat olleet minulle se apukeino parantamaan.
    Tänä vuonna otan perheen kanssa ison askeleen uutta kohti ja muutamme kesällä pohjosiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *