Entinen sohvaperuna, nykyinen urheilija
0Sohvaperuna on sana, joka kuvaa minua parhaiten vuosina 2007-2017. Eli kokonaiset 10 vuotta! Tuon kymmenen vuoden aikana sohvaperuna opiskeli sairaanhoitajaksi ja vietti railakasta opiskelijaelämää. Edes nuo opinnot eivät saaneet itseäni heräämään ja palaamaan liikunnan pariin. Valmistumisen jälkeen aloin tehdä vuorotyötä, joten silloinkaan ei muka liikunnalle jäänyt aikaa. Tosin, teen edelleen vuorotyötä ja aikaa jää liikunnalle. Joten tekosyy muiden joukossa oli vuorotyö.
Entinen sohvaperuna
Nuorena aKtiivinen urheilija
Nuorena harrastin kilpauintia. Liityin uimaseuran toimintaan mukaan 7 vuotiaana, koska pidin uimisesta. Kaikki kesät mökillä vietin vedessä, joten uintiharrastus oli hyvin luonnollinen valinta. Ensin treenejä oli kerran viikossa, lopulta vietin uimahallilla enemmän aikaa kuin kotona (tai ainakin siltä se tuntui). Lopetin uinnin ollessani 13-14 vuotias. En koskaan ollut uinnissa mitenkään hyvä, että olisin pärjännyt kisoissa tms. En löytänyt enää mitään motivaatiota uinnista ja teini-iässä motivaatio alkoi löytyä aivan muista asioista. Oman ”uinti-uran” jäädessä jäi myös liikunta kokonaan useammaksi vuodeksi.
OMilleen muutto ja opiskElijaelämä
Muutin omilleni ollessani 19 vuotias. Jotenkin sen aiheuttama vapaus tehdä mitä huvitti, houkutteli. Tämän olen myös kokenut suurimmaksi syyksi, jolloin paino alkoi nousta. Söin roskaruokaa enkä liikkunut. Muistan, että aina silloin tällöin sain jonkin innostuksen liikuntaan, mutta kuten tavallista, muutaman kuukauden päästä se innostus lakkasi ja palasin entiseen sohvaperuna -oloon. Opiskeluaikoina vietin myös paljon aikaa baareissa, joskus jopa kolmena iltana/yönä viikossa. Kaikki muu paitsi terveellinen elämä ja liikunta oli mielessä.
Nykyinen aktiiviliikkuja
Urheilijaksi jälleen
Aloittaessani oman elämäntapamuutoksen (lue siitä lisää tästä) myös liikunta palasi jälleen elämääni. Aloin käydä kuntosalilla ja koin sen olevan loistava harrastus itselle. Noin kaksi vuotta kävin salilla, kunnes aloin kaivata jotain muuta. Sosiaalinen media oli tässäkin mukana ja löysin jenkkifutiksen. Nyt treenaan edelleen salilla 3-4 kertaa viikossa ja siihen päälle jenkkifutiksen lajitreenit. Sohvaperuna on enää muisto vain, koen olevani jälleen urheilija : aktiiviliikkuja. Vaikka en kiellä, kyllä sitä edelleen tulee vietettyä aikaa sohvalla, mutta nyt myös liikunta kuuluu elämääni säännöllisesti. Ja aion pitää huolen, että tulee myös kuulumaan!
Onko sulla kokemuksia sohvaperunasta liikkujaksi jälleen? Olisi kiva kuulla sinun tarina.
-Henriikka
Kohti uutta ja tuntematonta unelmaa – American Football Academy of Finland (AFAF)
Kuten otsikosta voi jo päätellä, seuraava suuri unelma on edessä, American Football Academy of Finland eli AFAF. Vielä muutama viikko sitten luulin, että haluan personal traineriksi, mutta sitten tapahtui jotain, joka muutti kaiken. Edessä on suuri ja tuntematon, mutta sitäkin isompi unelma. Unelma, jonka en uskonut olevan ajankohtainen elämässäni.
Moni varmasti on lukenut, miten syksyllä aloitettu amerikkalainen jalkapallo iski heti täysillä. Laji, jota en koskaan uskonut edes harrastavani, mutta jonka parista olen löytänyt seuraavan unelman. Nimittäin mahdollisuus osallistua American Football Academy of Finland:n toimintaan. Voisiko olla mahdollista, että minusta tulisi urheilija, joka panostaa lajiin kaiken mahdollisen, minkä muulta elämältä ehtii. Voiko se olla mahdollista? En tiedä, mutta seuraavan 9kk:n aikana otetaan siitä selvää.
mikä ihmeen afaf?
American Football Academy of Finlandin (AFAF) tarkoituksena on tarjota kaikille lajin harrastajille tai lajista kiinnostuneille mahdollisuus kasvaa urheilijana sekä kehittää itseään ja osaamistaan ammattitaitoisen valmennuksen avulla ilman urheiluseurojen sanelemia rajoituksia.
Urheilijana kehittyminen vaatii tavoitteellista ja monipuolista harjoittelua. AFAF tarjoaa jäsenilleen monipuolisen harjoituskonseptin, joka kattaa pelipaikkakohtaisen harjoittelun lisäksi mm. fysiikka- ja juoksuvalmennuksen sekä ravinto-ohjauksen. AFAFin valmennuskonsepti soveltuu sekä lajia pitempään harrastaneille että niille, joilla ei ole vielä takana downin downia. Lisää akatemian toiminnasta voit lukea tästä
Moni Lohja Lionesses joukkuueesta osallistuu AFAF:n toimintaan
Kovaa treeniä luvassa
Osallistumalla akatemian toimintaan, jatkan edelleen myös Lionessesin treeneissä. Akatemiaan voi osallistua mistä joukkueesta tahansa, joten nämä ovat kaksi eri asiaa. Se myös tarkoittaa, että treeniä on luvassa PALJON. Salille tulee kolme treeniä viikkoon, lisäksi yksi kehonhuoltoon painottuva treeni salilla tehtäväksi. Salitreenien lisäksi viikkoon kuuluu myös kaksi ns. ”jumppasalitreeniä”. Toinen on akatemian ja toinen Lionessesin treeni. Näissä treeneissä harjoitellaan mm. nopeutta, juoksun tekniikkaa, erilaisia hyppyjä ja pomppuja, reaktionopeutta yms. Ja tietysti luvassa on itse lajitreeniä. Akatemian lajitreenit ovat joka toinen lauantai 4h (2h+2h, välissä tankkaustauko). Treenipäivien lisäksi järjestetään turnauspäiviä. Lisäksi on Lionessesin omat lajitreenit, kerran viikossa 2h.
Treeniä tulee siis paljon olemaan kevään aikana. Kun kausi alkaa toukokuussa, treenimäärät hieman vähenevät. Tärkeää on muistaa myös levätä ja kuunnella omaa kroppaa. Jos tuntuu siltä, että väsyttää, jättää jotain tekemättä. En halua kokea stressiä treeneistä ja ajatella sitä suorittamisena. En kuitenkaan ole huippu-urheilija, joten jos joskus jokin treeni jää välistä, en koe siitä huonoa omaatuntoa.
-Henriikka