3 + 1 syytä mennä Viroon lihavuusleikkaukseen
Miksi mennä Viroon lihavuusleikkaukseen? Multa on kysytty tätä paljon, kun kerroin meneväni Viroon lihavuusleikkaukseen. Osa kauhisteli asiaa, osa syyllisti nopean hoitopolun valitsemisesta yms. Omaan päätökseen ei vaikuttanut mikään yksittäinen tekijä vaan se oli monen asian summa. Tässä teille 3 + 1 syytä, miksi mennä Viroon lihavuusleiknaukseen.
Syy 1: ajankohdan valitseminen
Itselle oli tärkeää se, että saan valita leikkauksen ajankohdan itse. Halusin ehdottomasti, että leikkaus olisi heti pelikauden päätyttyä. Näin ollen olisi mahdollisimman pitkä aika totutella ”uuteen elämään” ennen seuraavan pelikauden alkamista. Nyt näin 4kk leikkauksen jälkeen olen pystynyt palamaan treeneihin normaalisti. Toki kaikkein kovimpia juoksutreenejä en jaksa tehdä, mutta pikkuhiljaa.
Syy 2: loistava hoitotiimi
Kävin itse Bariatric services nimisessä sairaalassa. Valitsin sen, koska olin lukenut paljon hyvää sairaalasta, mutta erityisesti henkilökunnasta. Heillä toimii pääkirurgina Ilmar Kaur, joka on lihavuuskirurgiaan erikoistunut. Lisäksi kyseisessä hoititiimissä on suomalainen bariatriahoitaja Teija Toivari. Sekä Teijan että Ilmarin kanssa pystyi keskustelemaan Suomeksi ja kaikki ohjeet sai kirjallisena mukaan, suomeksi tietenkin.
Bariatriahoitaja Teijaan olen ollut leikkauksen jälkeen muutaman kerta yhteydessä, kun syömisen kanssa on ollut ongelmia. Teijalta saa aina apua ja vinkkejä, viestiä voi laittaa koska vain. On ollut mahtavaa, miten hyvin minusta on pidetty huolta myös leikkauksen ja kotiutumisen jälkeen.

Kirurgi Ilmar Kaur, minä sekä bariatrihoitaja Teija Toivari
Syy 3: vatsalaukun miniohitusleikkaus
En ollut aiemmin kuullut miniohitusleikkauksesta. Termi tuli vastaan, kun aloin tutkia leikkausmahdollisuuksia Virossa. Miniohitusleikkaus on eräänlainen sleeven ja ohitusleikkauksen yhdistelmä. Lisää miniohitusleikkauksesta voit lukea tästä.
Ilmeisesti Suomessa ei juurikaan tehdä näitä miniohitusleikkauksia, jos olen oikein ymmärtänyt. Syytä en tiedä. Koin tämän leikkausmuodon itselleni hyväksi (jonka kirurgi myöhemmin vahvisti) joten tämänkin vuoksi päätin lähteä Viroon lihavuusleikkaukseen.
Syy 4: hinta
Yksi tärkeä ja syy miksi menin Viroon lihavuusleikkaukseen, oli hinta. Suomessa leikkauksen hinta olisi ollut noin puolet kalliimpi, jos se olisi tehty yksityisellä puolella. Nyt leikkaus, matkat Viroon sekä sieltä ostetut lääkkeet maksoivat noin 6000€. Koin sen olleen pieni rahallinen panostus omaan terveyteen ja hyvinvointiin vaikka kyseessä onkin iso summa rahaa. Maksoin leikkauksen osittain säästöillä ja osan pankista lainaamalla rahalla.

Leikkauksesta 17 viikkoa, tuloksiin tyytyväinen
Päivääkään en ole katunut, että lähdin Viroon lihavuusleikkaukseen tai ylipäänsä leikkaukseen. Elämänlaatu on niin paljon parempaa nyt, kuin ennen leikkausta.
-Henriikka
Lue myös
Lihavuusleikkaus Virossa – mahdollinen vaihtoehto
Lihavuusleikkauksen haittapuolet – onko niitä?
Mitkä asiat ovat muuttuneet lihavuusleikkauksen jälkeen?
Seuraa somessa
Lihavuusleikkaus ja joulu – miten meni?
Lihavuusleikkaus ja joulu, kaksi asiaa yhdistettynä joita hieman jännitin etukäteen. Mitä voin / pystyn syömään. Aiheuttaako joku jouluruoka huonovointisuutta tai dumpingia. Meneekö joulu tämän vuoksi WC:ssä tai sängyssä makoillen? Joulu on kuitenkin takanapäin ja kaikki meni todella hyvin. Jopa paremmin, kuin uskalsin toivoa.
Mitä söin joUluna?
Olin jo alkuun päättänyt, että syön niitä ruokia, joita on harvemmin tarjolla. En ole mikään jouluruoan ystävä, joten esimerkiksi laatikoita en syö lainkaan. Söin hyvin paljon erilaisia kaloja: kylmä- ja lämminsavulohta, silliä, silakkarullia sekä mätiä höystöineen. Ruokalusikallinen rosollia sekä pakasteherneitä. Lisäksi meillä on jouluisin äidin tekemää maailman parasta pulled porkia, joten sitä söin tietenkin. Muuta en jouluaterialla syönyt. Ennen lihavuusleikkausta jouluna olisin syönyt kolme lautasellista ruokaa ja olisin ollut aivan ähky. Nyt lautanen ei ollut läheskään täynnä. Määrällisesti ruokaa oli varmasti reilun desin.
Syömisen jälkeen olo oli tosi hyvä. Jossain vaiheessa oli pieni mahakipu, jonka pelkäsin pahenevan. Se meni onneksi ohi lähes samantien. Meillä oli ruoan jälkeen pieni jälkiruoka. Itsetehtyä hedelmäsalaattia jtuoreista hedelmistä, jouluisella mausteliemellä. Myös tätä söin pienen määrän.

Lihavuusleikkaus, joulu ja herkuttelu – sopivatko yhteen?
Vastaus on lyhyt ja ytimekäs: kyllä! Myohemmin aattoiltana oli pöydällä tarjolla erilaisia konvehteja, pipareita sekä joulutorttuja. Pitkin iltaa maistoin kaikkea ja vielä hyvällä omalla tunnolla. Missään vaiheessa en ajatellut, ettenkö voisi syödä tai maistaa jotain. Oli ihanaa, kun ei ”tarvinnut” mätätä ruokaa ja herkkuja suuhun kuin viimeistä päivää. Muutama konvehti riitti täyttämään suklaan tarpeen. Vaikka kyllä niitä konvehteja pitkin iltaa meni enemmän kuin muutama, ei puhuta kuitenkaan sellaisista määristä kuin aiemmin.
Joulu oli kaikin puolin ihana. Vietettiin se äitini luona, jossa oli myös pikkuveljeni perheineen, eno sekä mummi. Lasten iloa ja joulupukin odotusta on ihana seurata. Vaikka rakastan joulua ja joulunaikaa, nyt on aika kääntää katseet uuteen vuoteen ja kevääseen. Tammikuussa onkin paljon uutta luvassa.
-Henriikka
Lue myös
Syömisen pelko sosiaalisissa tilanteissa
Ensimmäinen joulu lihavuusleikkauksen jälkeen


0