Saako laihduttaja syödä leipää?
Kysymys, johon olen viime aikoina törmännyt useamman kerran; saako laihduttaja syödä leipää? Monet, etenkin painonpudottajat, välttelevät leipää kuin ruttoa. Olen miettinyt miksi niin monesti kuvitellaan, että laihduttaja ei saisi syödä leipää. Nyt ajattelin kumota tämän väittämän ja kertoa miksi myös laihduttaja saa syödä leipää!
miksi laihduttaja saa syödä leipää?
Pitäisikö ennemmin kysyä, miksi ei saisi? Hiilihydraatteja ei tulisi koskaan poistaa kokonaan ruokavaliosta, sillä ne ovat tärkeä osa terveellistä ja tasapainoista ruokailua. Jos jätät leivän syönnin mm. hiilihydraattien ja kuitujen saanti vähenee, ruuansulatuksen toiminta hidastuu kuidun puutteen takia ja kärsimme ummetuksesta. Hiilihydraatit ovat loistava nopean energian lähde, joten tunnet olosi myös väsyneeksi ja saamattomaksi ilman leipää.

Kuva: Pixabay
Leipä sinällään ei lihota ketään. Se, mitä nautimme leivän kanssa ja minkälaista leipää syömme, vaikuttaa kuitenkin paljon kehoomme. Terveellinen leipä on helppo vaihtoehto välipalaksi tai vaikkapa aamiaiseksi. Leivän päälle pitää kuitenkin muistaa valita järkevät vähärasvaiset ja kasvispitoiset päällysteet. Tuhdilla rasvakerroksella ja rasvaisilla leikkeleillä ja juustoilla voileivästä saadaan moninkertaisesti enemmän energiaa kuin pelkästä leipäviipaleesta. Esimerkiksi kevyt sipaisu monityydyttymätöntä omega-3-rasvahappoja sisältävä margariinia on järkevä valinta leivän päälle.
minkälaista leipää laihduttajan tulisi syödä?
Tutkimusten mukaan täysjyväviljan kulutus suojaa lihavuudelta, kakkostyypin diabetekseltä ja on yhteydessä pienempään painoindeksiin. Painonhallinnan kannalta paras leipä onkin leivottu täysjyvästä. Valkoisesta vehnäjauhosta valmistettu leipä ei tuhoa kenenkään dieettiä pienissä määrissä nautittuna, mutta kannattaa vaihtaa valkoinen leipä muihin terveellisiin vaihtoehtoihin.
seuraa somessa
lue myös
Tuottaako veden juonti haastetta? Lue vinkit ja opi juomaan
Energiaravintoaineiden ABC – proteiinit
Energiaravintoaineiksi luetaan ravintoaineet, joita elimistön aineenvaihdunta käyttää energian tuottamiseen. Näitä ovat hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit. Elimistö voi käyttää myös alkoholia energianlähteenä. Ihminen tarvitsee energiaa päivittäin kaikkiin elintoimintoihinsa. Tässä kolmiosaisessa postaussarjassa tullaan käsittelemään kolmea ravintoainetta (alkoholi jätetään pois) sekä niiden merkityksestä esim. painonpudotuksessa tai urheilussa. Ensimmäisessä osassa käytiin läpi hiilihydraatit Nyt ovat vuorossa proteiinit.
Mitä ovat proteiinit ja mistä niitä saa?
Proteiinit koostuvat aminohapoista, joista osa on ihmiselle välttämättömiä. Välttämättömiä aminohappoja ihmisen keho ei pysty itse valmistamaan, mutta nykyisellä proteiininsaannilla myös välttämättömiä aminohappoja saadaan runsaasti.
Proteiinia saa useimmista ruoista, vaikka se perinteisesti liitetään eläinkunnan tuotteisiin. Kasviproteiinia on muun muassa pähkinöissä, siemenissä, pavuissa, herneissä, viljatuotteissa ja soijassa. Parhaita eläinkunnan proteiinilähteitä ovat vähärasvaiset maitotuotteet, kananmuna, kala, broileri ja vähärasvainen liha.

Pähkinät toimivat hyvänä kasviproteiinin lähteenä.
Kuva: pixabay
Eläinkunnan tuotteita syövien ei tarvitse kiinnittää huomiota proteiinin laatuun, koska eläinproteiini sisältää kaikkia tarvittavia aminohappoja. Kasvikunnan yksittäisten proteiinilähteiden kuten viljavalmisteiden, palkokasvien, pähkinöiden ja manteleiden aminohappokoostumus ei vastaa ihmisen tarvetta, koska niissä on niukahkosti yhtä tai useampaa välttämätöntä aminohappoa. Erilaiset kasviproteiinit täydentävät toistensa aminohappokoostumusta, joten välttämättömien aminohappojen saannin takaamiseksi kasvissyöjän on tarpeellista syödä monipuolisesti erilaisia kasvikunnan proteiinin lähteitä.
proteiinin tarve aikuisella
Suomessa proteiinien puutetta esiintyy pitkäaikaissairailla ja huonosti syövillä vanhuksilla (VRN 2005). Suositusta hieman runsaammalla saannilla ei ole havaittu olevan haittaa, ja painonhallinnassa siitä voi olla jopa hyötyä proteiinin kylläisyyttä lisäävän vaikutuksen vuoksi.
Kevyt kuntoharrastus ei lisää proteiinin tarvetta, mutta aktiivikuntoilijat ja urheilijat tarvitsevat typpitasapainon säilyttämiseksi enemmän proteiinia kuin vähän liikkuvat. Kuntoilijan proteiinintarpeen tyydyttäminen tapahtuu kuitenkin yleensä ilman erityistoimenpiteitä urheilijoiden tavallista suurempien ruoka-annosten ansiosta, sillä ruoan määrää lisäämällä proteiininsaanti kasvaa. Aktiivisimmatkin kuntoilijat pärjäävät normaalilla, terveellisellä ruoalla ilman proteiinilisiä. Erilaiset proteiinilisät voivat jossain tapauksissa toimia esim. täydentämään välipalaa tms. Älä kuitenkaan lähde korvaamaan jokaista ateriaa jollain proteiinilisällä vaan keskity syömään ”normaalia” ruokaa.
Seuraavassa energiaravintoaineiden ABC sarjassa otamme käsittelyyn rasvat.
-Henriikka
seuraa somessa
Lue myös
Toiveena elämäntapamuutos? Lue vinkit ja onnistu
Tuliko sulle joulukiloja? Älä huoli!


0