Mitä geenitestin tulokset kertovat?
2Kaupallinen yhteistyö: Evogenom Oy
Sain alkuvuodesta mahdollisuuden tehdä Evogenomin geenitesti. Nyt tulokset ovat tulleet ja pääsen kertomaan teille geenitestin tulokset. Jos et ole lukenut ensimmäistä postausta geenitestistä, pääset lukemaan sen tästä.
Geenitestin tulokset
Geenitestin tulokset olivat erittäin laajat ja monipuoliset. Mielenkiintoisia asioita saadaan ihmisestä selville pelkän sylkitestin avulla. Osa geenitestin tuloksista olivat vielä sellaisia, jotka selvästi näkyvät itsellä jokapäiväisessä arjessa. Raportti pitää sisällään tietoa juuri minulle sopivasta ruokavaliosta, liikuntaan ja urheiluun liittyvästä ominaisuuksista, harjoitteluvasteesta, palautumisesta sekä unesta (ja paljon kaikesta muusta). Jos kertoisin kaikista tuloksista, postaus olisi erittäin pitkä. Joten käyn tässä läpi mitä geenitestin tulokset kertovat minulle valmennus- ja harjoitteluominaisuuksista.
valmennus- ja harjoitteluominaisuuksia
Geenitestin tulokset kertovat, että geenini ovat räjähtävää voimaa tuottavia ja suorituskykysi on tältä osin painottunut nopeusvoimaan. Lisäksi suorituskykyni on yhdistelmä kestävyys- ja voimaurheilua.
Geenien perusteella minun lihaskudoksen perinnöllinen rakenne on painottunut nopean lihaskudoksen suuntaan. Tämä tarkoittaa, että lihakseni pystyvät nopeasti tuottamaan suuren voiman, mutta myös väsyvät suhteellisen nopeasti. Nopeusvoiman perinnöllinen kapasiteettini on siis keskivertoa parempi. Tämä sekä suorituskykyni ovat mielenkiintoinen fakta, sillä juuri näitä ominaisuuksia tarvitsen pelatessani amerikkalaista jalkapalloa.
Suoritukseni teho kasvaa voimalajeja treenattaessa todella nopeasti. Harjoitellessa lihakset vaurioituvat ja joillain yksilöillä palautuminen kestää säännönmukaisesti kauemmin kuin toisilla. Omat perintötekijät tekevät minulle harjoittelusta keskimääräistä helpompaa sekä helpottavat pärjäämistäni ääriolosuhteissa. Ääriolosuhteissa, kuten maratonia juostaessa tai triathlon-kilpailuissa, elimistö on erityisen kovilla. Joskus normaaleissa olosuhteissa hyvin pärjännyt urheilija saattaa kokea ääriolosuhteissa suhteettoman suurta rasitusta ja mm. odottamatonta rabdomyolyysiä eli äkillistä lihaskudoksen vauriota.
Kuva @denarced
harjoittelun jälkeinen palautuminen
Elimistöni tulehdusvaste harjoitteluun on näiden perintötekijöiden suhteen huomattavasti keskivertoa korkeampi. Myös harjoittelun jälkeinen palautumisnopeuteni on keskivertoa nopeampaa. Harjoittelun jälkeen näiden perintötekijöiden näkökulmasta lihakseni ovat huomattavasti keskivertoa vähemmän kipeät. Nämä ovat mielestäni erittäin mielenkiintoisia faktoja liittyen palautumiseen treeneistä. On totta, että harvoin lihakseni ovat kovin kipeät treenaamisen jälkeen. En väitä, etteivät ne olisi lainkaan kipeät, mutta kipu on siedettävää.
Tarjouskoodilla HENRIIKKASPORT saa tämän sport geenitestin hintaan 190€, kun normaalihinta on 590€. Tarjous on voimassa 20-30.4.21 välisenä aikana.
lue myös
Penikkatauti kuriin kotikonstein
seuraa somessa
Ensimmäinen askel kohti lihavuusleikkausta
Ensimmäinen askel kohti mahdollista lihavuusleikkausta on otettu. Kävin nimittäin työterveyslääkärillä puhumassa asiasta ja kerroin, että olisin kiinnostunut leikkauksesta. Käynti työterveyslääkärillä jännitti todella, todella paljon. Lääkäri oli vielä 15 minuuttia myöhässä joten siinä odotusaulassa ehti miettiä ja pohtia kaikenlaista. Lähinnä mietitytti lääkärin asenne leikkaukseen ja sitä myötä asenne mua kohtaan. Mutta vielä mitä. Aivan turhaan jännitin!!
Kohti lihavuusleikkausta
Ensimmäistä kertaa lääkärissä tuli tunne, että ylipainoa ei kritisoitu. Johtuen ehkä siitä, että olin hakemassa apua paino-ongelmaan. Käynnillä lääkäri kyseli historiaa painonnoususta ja laihdutusyrityksistä, syömistavoista ja -tottumuksista sekä liikunnasta. Olin käynyt joulukuussa labroissa, jotka ovat kaikki kunnossa. Lääkäri kuitenkin haluaa ottaa vielä muutaman labratestin, jonka jälkeen hän laittaa lähetteen eteenpäin TYKS:iin endokrinologian poliklinikalle. Siellä tehdään lopullinen arvio siitä, olenko sopiva potilas lihavuusleikkaukseen. Jos henkilökunta poliklinikalla on sitä mieltä, että olen sopiva leikkaukseen, saan sieltä jatko-ohjeita kohti lihavuusleikkausta. Hoitopolku on hieman erilainen riippuen sairaanhoitopiiristä. Tarkemmin en osaa vielä sanoa, miten se TYKS:ssä menee.
Lihavuuden lääkehoito
Työterveyslääkärin käynnillä keskusteltiin myös mahdollisesta lääkehoidosta painonhallintaan. Markkinoilla on tällä hetkellä kolme erilaista valmistetta, joiden avulla voidaan hoitaa ylipainoa. Työterveyslääkäri ei osannut tarkemmin kertoa lääkityksestä (tai mitä en ollut jo aiemmin lukenut), mutta ehdotti että keskutelen sisätautipoliklinikalla asiasta jos olen kiinnostunut lääkehoidosta. Tällä hetkellä en ole kiinnostunut kovinkaan paljon lääkehoidosta, sillä lääkkeet ovat melko hintavia. Lisäksi mietin lääkkeen tarvittavaa käyttöä loppuelämän ajan. Jos lääkkeen lopettaa, alkaako paino nousta yms.
Lääkkeet vaikuttavat hieman eri tavalla riippuen lääkkeestä. Yksi valmiste on orlistaatti, joka estää haiman lipaasientsyymin toimintaa, jolloin rasvojen imeytyminen suolistosta heikkenee. Tarkoituksena on vähentää rasvan syömistä, sillä muutoin lääke aiheuttaa rasvaripulia. Orlistaattivalmisteet ovat olleet markkinoilla kaikkein pidempään. Niitä on mahdollista ostaa myös ilman reseptiä.
Toinen valmiste on liraglutidi, jonka painoa pienentävä vaikutus perustuu ruokahalun vähentymiseen, ilmeisemmin aivoissa olevien GLP-1-reseptorien välityksellä. Kolmas lääke on naltreksonin ja bupropionin yhdistelmä, kauppanimeltään Mysimba, vaikuttaa vähentämällä ruokahalua. Mysimba on reseptilääke. Naltreksonia käytetään myös alkoholiriippuvuuden ja bupropionia nikotiiniriippuvuuden ja masennuksen hoitoon. Molemmat näistä lääkkeistä vaativat reseptin.
Edelleen fiilikset mahdollisesta leikkauksesta on ristiriitaiset, mutta uskon ajatusteni selkiytyvän kun pääsen sisätautipoliklinikalle keskustelemaan asiasta. Paljon on vielä kysyttävää joihin en netistä ole löytänyt vastauksia.
-Henriikka
lue myös
Elämäntapamuutoksen kompastuskivet ja kuinka päästä niiden yli
Stressi ja painonpudotus – ei mikään paras yhtälö