Näin lihoin lopulta yli 170kg:n painoon
Lihavuus. Asia, jonka kanssa olen elänyt käytännössä koko aikuisuusikäni. Ja melkoisen monta laihdutusyritystä on myös takana. Syö vähemmän, liiku enemmän. Jep jep, niin moni painon kanssa kamppaillut on varmasti kuullut tämän saman asian. Itsekin lukuisia kertoja. Heille, joilla ei ole painon kanssa koskaan ollut ongelmia / haasteita, varmasti ajattelevat asian olevan näin. Toki, fysiologisesti asia menee näin. Jos syöt vähemmän kuin kulutat -> laihdut. Jos syöt yli kulutuksen -> lihot. Mutta kun tähän kokonaisuuteen otetaan huomioon muut tekijät, homma vaikeutuu huomattavasti. Nyt haluan kertoa teille miksi itse lihoin lopulta yli 170kg:n painoon enkä saanut pysyvää painonpudotusta aikaiseksi ilman lihavuusleikkausta.

Lihavuus ja siihen johtaneet syyt. Tässä kuvassa olen painavampi kuin koskaan aiemmin
lihavuus ja siihen johtaneet syyt
Nuorena harrastin uintia ja olin aktiivinen. Lopetin uinnin yläasteella ja siinä vaiheessa myös liikunta jäi suurimmalta osalta. Paino lähti pikkuhiljaa nousemaan. Kun muutin omilleni ja aloitin opiskelut, voisin sanoa homman lähteneen kokonaan lapasesta. Sain itse päättää mitä ruokaa syön, koska syön, mitä ostan kaupasta jne. Ja se johti siihen, että aloin lihota pikku hiljaa enemmän ja enemmän.
Oma ruokavalioni oli todella epäsäännöllinen ja söin myös todella epäterveellisesti. Siinä jo hyvät syyt siihen, että paino nousee. Lisäksi en tuntenut kylläisyyttä ollenkaan. Pystyin syömään käytännössä aivan järkyttävän kokoisia annoksia ilman, että tuntui täydeltä. Muistan, että saatoin joskus tilata kotiin sekä pizzan että kebabin. Ja söin molemmat melkein samalla istumalla. Olen jos vuosia sitten kirjoitan blogiin Leptiiniresistenssi ylipainon takana? Uskon edelleen, että tuo leptiiniresistenssi oli itsellä vahvasti taustalla oman lihavuuden syntymisellä. Suosittelen ehdottomasti, että käyt lukemassa tuon aiemman postaukseni leptiiniresistenssistä.
Laihdutusyritykset vol. 983572
Jokainen, jolla lihavuus on taustalla, on varmasti yrittänyt pudottaa myös painoa lukuisia kertoja. Niin myös minä. Aina tuli uusi maanantai tai uusi kuukausi, kun aloitin jonkinlaisen dieetin. Aina haksahdin erilaisiin mainoksiin. ”Näin pudotat 10kg 8:n viikon aikana” tms. Ne olivat kuin tehty minulle. Halusin äkkiä eroon kiloistani vaikka tiesin, että ne olivat tulleet pitkän ajan kanssa. En kuitenkaan ollut tyytyväinen omaan peilikuvaan, joten halusin ehdottomasti tehdä muutoksen. Mutta joka ikinen kerta nuo muutokset epäonnistuivat.
Ainut onnistunut kerta oli silloin, kun minulla on pt. Treenattiin yhdessä ja hänen avulla sain painoa pudotettua melkein 30kg. Tässä vaiheessa kuvittelin, että olisin onnistumisen tiellä eikä enää takapakkia tulisi. Olin väärässä. Kun en enää ollut kenenkään ”vahtivan silmän alla”, alkoi paluu jälleen kerran entisiin tapoihin. Kunnes alkuvuodesta 2021 tajusin painavani jo yli 170kg. Näin ei voisi jatkua enää. Seuraavassa postauksessa kerron sinulle, miksi en laihtunut ilman lihavuusleikkausta.
-Henriikka
Seuraa somessa
Lihavuusleikkaus – kuulumiset yli 4 vuotta leikkauksen jälkeen
Lihavuusleikkaus tehtiin minulle syyskuussa 2021. Huh, aika on mennyt kyllä todella nopeasti. Aivan, kun leikkaus olisi ollut vasta hetki sitten, toisaalta taas tuntuu siltä kuin siitä olisi ikuisuus. Ajattelin, että voisin käydä lyhyesti läpi viime vuosien tapahtumia. Miten leikkaus on muuttanut syömistäni ja ajatuksia ruoasta, miten liikkuminen sujuu ja vähän ajatuksia koko elämästä. Jos haluat lukea tarkemmin heti leikkauksen jälkeisiä ajatuksia yms. niin suosittelen lukemaan aiemmat postaukset aiheesta: Viikko lihavuusleikkauksesta, 12 viikkoa lihavuusleikkauksesta ja -30kg, Lihavuusleikkauksesta 6kk – miten menee. Voit myös rohkeasti laittaa minulle viestiä, jos haluat kysyä jotain lihavuusleikkaukseen liittyen.
lihavuusleikkaus ja ravitsemus
Tämä on ehdottomasti se isoin ja suurin asia, joka leikkauksen jälkeen on muuttunut. Ja niin sen myös pitikin. Muistan, miten alkuun syöminen tuntui todella vaikealta. Pelkäsin, että joudun loppuelämäni punnitsemaan ja mittaamaan jokaisen suupalan. Näin ei onneksi ole ollut. Voisin sanoa, että noin vuosi leikkauksen jälkeen asiat alkoivat tulla luonnostaan ja rutiinin lailla. Enää ei tarvinnut käyttää aikaa syömisen miettimiseen eikä stressata annoksia.
Monesti minulta kysytään, että millaisia ne annoskoot tällä hetkellä on tai miten paljon kaloreita syön. Kaloreista ei ole mitään hajua, koska en laske enkä punnitse mitään. Pyrin syömään melko tavallista kotiruokaa unohtamatta satunnaisia herkutteluita. Ateriavälit ovat noin 3-4h ja annoskoko on vaihteleva. Tänään on voinut mennä ruokaa X määrä ja huomenna samaa ruokaa menee vain Y määrä. Mistä se johtuu, en todellakaan tiedä. Lihavuusleikkaus on muuttanut omia kylläisyyshermoja. Nykyään tunnistan milloin olen täynnä ja syöminen pitää lopettaa. Ennen leikkausta oleva Henriikka ei koskaan ollut kylläinen jonka vuoksi annoskoot olivat isoja ja sitä myöden myös paino nousi.

Lihavuusleikkaus vaikuttaa annoskokoihin todella paljon. Nykyään annokseni ovat huomattavasti pienemmät kuin ennen leikkausta
Liikkuminen ja arkiaktiivisuus
Itsehän liikuin jo melko aktiivisesti ennen leikkausta. Pelasin jenkkifutista sekä kävin pari-kolme kertaa viikossa salilla. Kyllä, tein tätä kaikkea vaikka pahimmillaan paino oli siellä yli 170kg. Ei se toki aina mukavaa ollut eikä varsinkaan helppoa. Jenkkifutis oli melkoisen raskasta sillä massalla, se kun on muutenkin todella fyysinen laji. Salilla taas iso vatsa tuli eteen joissain liikkeissä esim. jalkaprässissä.
On sanomattakin selvää, että liikkuminen yli 80kg kevyempänä on TODELLA erilaista. Ei ole isoa tai roikkuvaa vatsaa edessä, liikkeitä pystyy tekemään aivan eri tavalla. Juokseminen on huomattavasti helpompaa. Lopetin jenkkifutiksen pelaamisen viime kauteen. Alkusyksyllä kävin crossfitin alkeiskurssin ja sille tielle jäin. Laji, joka vei jälleen kerran mennessään. Miten sitä pystyykin haastamaan itsensä viikosta toiseen. Rakastan liikkumista, itsensä ylittämistä ja sitä fiilistä raskaan treenin jälkeen. Sen tunteen tuo tällä hetkellä crossfit.

Lihavuusleikkaus ja sen myötä painonpudotus on kyllä tehnyt liikkumisesta huomattavasti helpompaa jo ihan pelkästään liikeratojen myötä
lihavuusleikkaus ja muu elämä – työ, parisuhde
Nyt, kun katsoo omaa elämää niin sanotun suurennuslasin kautta niin täytyy kyllä sanoa, että minun koko elämä on mennyt kokonaan uusiksi. Oman painonpudotuksen myötä aloin kiinnostumaan ennen liikkumisesta ja salitreenistä. Lähdin opiskelemaan personal traineriksi, mutta ajatuksen oli lähinnä oppia tekemään itselle asioita. Toisin kuitenkin kävin ja 1.5 vuotta pt:ksi valmistumisen jälkeen olin (ja olen edelleen) täyspäiväinen yrittäjä hyvinvointialalla. Teen työtä, jota oikeasti rakastan. Saan tehdä todella monipuolisesti töitä ja työn teko ei aina edes tunnu työltä. Tämä on asia, mistä muistan haaveilleeni joskus, kun aloitin omaan Instagramiin tuottamaan enemmän sisältöä. Ja nyt, vihdoin sekin unelma on käynyt toteen.
Selaisin vanhempia blogitekstejä ja sieltä löytyi tällainen: Löydänkö ikinä rakkautta? Olen kirjoittanut tuon tekstin aika tarkkaan kolme vuotta sitten, marraskuussa 2022. Paljon on vettä virrannut tuon jälkeen. Pari lyhyempää parisuhdetta on ollut marraskuun 2022 – heinäkuun 2024 välillä. Heinäkuu 2024 kuitenkin muutti minun elämäni täysin. Löysin kuin löysinkin sen elämäni rakkauden. Kaikkien niiden yksinäisten ja epäonnisten tapailuiden jälkeen. Vaikka olla nykyisen mieheni kanssa oltu yhdessä alle 1.5 vuotta, ollaan käytännössä asuttu melkein ensitapaamisesta asti yhdessä. Virallisesti kuitenkin samassa osoitteessa tammikuusta 2025 alkaen. Ja nyt kesällä ostettiin omakotitalo.
Näin kliseisesti siis voin väittää, että lihavuusleikkaus on muuttanut minun elämän kokonaan.
-Henriikka
seuraa somessa


0