Energiaravintoaineiksi luetaan ravintoaineet, joita elimistön aineenvaihdunta käyttää energian tuottamiseen. Näitä ovat hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit. Elimistö voi käyttää myös alkoholia energianlähteenä. Ihminen tarvitsee energiaa päivittäin kaikkiin elintoimintoihinsa. Tässä kolmiosaisessa postaussarjassa tullaan käsittelemään  kolmea ravintoainetta (alkoholi jätetään pois) sekä niiden merkityksestä esim. painonpudotuksessa tai urheilussa. Ensimmäisessä osassa käytiin läpi hiilihydraatit Nyt ovat vuorossa proteiinit.

Mitä ovat proteiinit ja mistä niitä saa?

Proteiinit koostuvat aminohapoista, joista osa on ihmiselle välttämättömiä. Välttämättömiä aminohappoja ihmisen keho ei pysty itse valmistamaan, mutta nykyisellä proteiininsaannilla myös välttämättömiä aminohappoja saadaan runsaasti.

Proteiinia saa useimmista ruoista, vaikka se perinteisesti liitetään eläinkunnan tuotteisiin. Kasviproteiinia on muun muassa pähkinöissä, siemenissä, pavuissa, herneissä, viljatuotteissa ja soijassa. Parhaita eläinkunnan proteiinilähteitä ovat vähärasvaiset maitotuotteet, kananmuna, kala, broileri ja vähärasvainen liha.

Pähkinät toimivat hyvänä kasviproteiinin lähteenä.
Kuva: pixabay

Eläinkunnan tuotteita syövien ei tarvitse kiinnittää huomiota proteiinin laatuun, koska eläinproteiini sisältää kaikkia tarvittavia aminohappoja. Kasvikunnan yksittäisten proteiinilähteiden kuten viljavalmisteiden, palkokasvien, pähkinöiden ja manteleiden aminohappokoostumus ei vastaa ihmisen tarvetta, koska niissä on niukahkosti yhtä tai useampaa välttämätöntä aminohappoa. Erilaiset kasviproteiinit täydentävät toistensa aminohappokoostumusta, joten välttämättömien aminohappojen saannin takaamiseksi kasvissyöjän on tarpeellista syödä monipuolisesti erilaisia kasvikunnan proteiinin lähteitä.

proteiinin tarve aikuisella

Suomessa proteiinien puutetta esiintyy pitkäaikaissairailla ja huonosti syövillä vanhuksilla (VRN 2005). Suositusta hieman runsaammalla saannilla ei ole havaittu olevan haittaa, ja painonhallinnassa siitä voi olla jopa hyötyä proteiinin kylläisyyttä lisäävän vaikutuksen vuoksi.

Kevyt kuntoharrastus ei lisää proteiinin tarvetta, mutta aktiivikuntoilijat ja urheilijat tarvitsevat typpitasapainon säilyttämiseksi enemmän proteiinia kuin vähän liikkuvat. Kuntoilijan proteiinintarpeen tyydyttäminen tapahtuu kuitenkin yleensä ilman erityistoimenpiteitä urheilijoiden tavallista suurempien ruoka-annosten ansiosta, sillä ruoan määrää lisäämällä proteiininsaanti kasvaa. Aktiivisimmatkin kuntoilijat pärjäävät normaalilla, terveellisellä ruoalla ilman proteiinilisiä. Erilaiset proteiinilisät voivat jossain tapauksissa toimia esim. täydentämään välipalaa tms. Älä kuitenkaan lähde korvaamaan jokaista ateriaa jollain proteiinilisällä vaan keskity syömään ”normaalia” ruokaa.

Seuraavassa energiaravintoaineiden ABC sarjassa otamme käsittelyyn rasvat.

-Henriikka

seuraa somessa

Instagramissa

Facebookissa

Lue myös

Toiveena elämäntapamuutos? Lue vinkit ja onnistu

Tuliko sulle joulukiloja? Älä huoli!

Kasvissosekeitto on ehkä maailman yksinkertaisin tehdä, mutta sitäkin herkullisempi. Lisäksi se sopii hyvin sinulle, jos haluat pudottaa painoa tai tarkkailla hieman syömisiä. Parasta tässä on se, että kerralla teet isomman satsin, jota syödä useamman kerran. Kasvissosekeitto (kuten kaikki keitot) paranevat vaan muutaman päivän jälkeen. Lisäksi voit laittaa tähän keittoon juurikin sinun lemppari juureksia / kasviksia ja varmasti saat päivittäisen 500g tavoitteen täyteen. Kokeile laittaa keittoon kukka- tai parsakaalia, lanttua, palsternakkaa, kurpitsaa, kesäkurpitsaa, tomaattia, punajuurta, ruusukaalia. Vain mielikuvitus on rajana. Ohje jonka jaan teille, on hyvin neutraali ja sopii varmasti myös lapsille.

Kasvissoskeitto

4-5 keskikokoista perunaa

2-3 porkkanaa

1 iso sipuli

1 punainen paprika

1-2 bataattia

1 paketti paprikan makuista Koskenlaskijaa

Vähärasvaista raejuustoa

Kasvisliemikuutio

Suola, pippuri, valkosipuli yms

Valmistus:

Kuori perunat, porkkanat, bataatti sekä sipuli ja pilko pienemmäksi. Pilko myös paprika. Laita kattilaan vettä sen verran, että kasvikset peittyvät. Laita joukkoon kasvisliemikuutio ja keitä kasvikset kypsiksi.

Kaada keitinvesi talteen varoiksi. Jätä kattilan pohjalle kuitenkin hieman vettä, jotta soseuttaminen on helpompaa. Voit soseuttaa keiton joko sauvasekoittimella tai blenderillä. Tee soseesta tasaista, jonka jälkeen lisää joukkoon Koskenlaskijaa. Jos kasvissosekeitto tuntuu liian paksulta, lisää hieman keitinvettä joukkoon. Mausta tarvittaessa suolalla, pippurilla ja vaikka valkosipulilla. Tarjoile keitto raejuuston kanssa, jotta saat annokseen riittävästi myös proteiinia.

Herkullisia hetkiä kasvissosekeiton kanssa. Toivottavasti maistuu!

-Henriikka

Seuraa somessa

Instagramissa

Facebookissa

Lue myös

Toiveena elämäntapamuutos? Lue vinkit ja onnistu

Henriikan helpot: Banaaniletut kolmella tavalla

Henriikan helpot: Lohipasta