Mitä minulle kuuluu?
0Viime aikoina on ollut hieman hiljaisempaa täällä blogin puolella. Kerralle sattunut vaan paljon asioita, joiden vuoksi en ole ehtinyt / jaksanut kirjoittaa. Nyt yritän kuitenkin saada muutosta jälleen asiaan ja kirjoittaa useammin.
Lapsettomien lauantai ja äitienpäIvä
Kaksi päivää toukokuussa, jotka on itselle vaikeita. Ensin mietin, että kirjoittaisin kokonaisen postauksen aiheesta, mutta en pystynyt. Ehkä joskus, en tiedä. Tuntui jotenkin todella pahalta tämän vuoden äitienpäivänä katsoa somessa miten todella moni kertoi raskaudestaan. Olen iloinen jokaisen puolesta, mutta syvällä sisimmässä se repii mut riekaleiksi. Kaikki ne ihanat, onnea ja rakkautta tulvivat kuvat sai mut itkemään. Osittain onnesta, osittain surusta. Ehkä vielä joskus itsekin saan julkaista kuvan ja kertoa kaikille olevani raskaana. Ehkä.
Uusi työpaikka
Aloitin myös työt uudessa työpaikassa. Uusi työpaikka on aina jollain tavalla stressaava vaikka en koe olevani kovin stressaava ihminen. Joudut kuitenkin tutustumaan uusiin ihmisiin, uusiin toimintatapoihin, ihmisten tapoihin sekä uusiin asiakkaisiin. Joten onhan se normaalia kuluttavampaa. Työpaikka on kuitenkin todella kiva, olen viihtynyt siellä hyvin. Tosin muutama vuoro vasta takana, joten paljon on uutta opettelemista vielä. Tiedän jo nyt, että tulen viihtymään paikassa.
Tässä ehkä suurimmat syyt, miksi nyt on ollut blogissa vähän hiljaisempaa. Yritän taas aktivoitua kirjoittamisen saralla. Olisikin mahtavaa kuulla, että mistä haluaisitte lukea? Mikä teitä kiinnostaa mun kirjoittamana?
-Henriikka
Lue myös
Kun ystävyys päättyi somen vuoksi
Korona ohi, nämä 3 asiaa teen heti
Seuraa somessa
Työpaikka vaihtuu, taas!
Työpaikka vaihtuu, jälleen kerran ? Tammikuun alussa aloitin uudessa työpaikassa täällä Salossa. Työmatka lyheni 45min verran ja työpaikka vaikutti hyvältä. Tosin aivan uudelta ja itselle vieraalta erikoisalalta. Nyt 4kk myöhemmin tuli todettua, että tämä työpaikka ei ole mua varten ja irtisanouduin. Töissä vietetään kuitenkin niin paljon aikaa elämässä, että mulle on tärkeää olla paikassa ja työssä jossa viihtyy. Hieman harmittaa jättää taas ihania työkavereita taakse, mutta onneksi yhteyttä voi pitää silti.
Työpaikka lastensuojelussa
Ensimmäinen kokemus lastensuojelusta ja lastenkodista tuli itselle opiskeluiden aikana, jolloin tein 5 viikon työharjoittelun eräässä lastenkodissa. Viihdyin siellä hyvin ja sain loistavan arvioinnin. Jatkoin keikkatyöntekijänä siellä opiskeluiden ajan. Lähes vastavalmistuneena olin töissä reilun vuoden Helsingin kaupungin omistamassa lastenkodissa. Se oli hurja työpaikka, paljon ”rankempi” lastenkoti, kuin työharjoittelussa ollessani.
Nyt kuitenkin uusi työpaikka on jälleen lastenkodissa, tällä kertaa täällä Salossa. Odotan innolla huhtikuun lopulla alkavaa uutta työtä. Olen käynyt uudessa työpaikassa muutama kerran ja se vaikuttaa oikein mukavalta paikalta. Vaikka työ lastensuojelussa on henkisesti rankkaa, tiedän sen olevan myös erittäin antoisaa. Monella on kuva siitä, että lastenkodissa huudetaan ja väännetään nuorten kanssa jokaisesta asiasta vastaan. Ehei, ei lainkaan. En väitä, etteikö se olisi myös sitä, mutta parhaimmillaan se on rentoa yhdessäoloa. Sitä samaa, jota jokainen viettää kotona omien lastensa kanssa. Ja jokaisella lapsella / nuorella tulisi olla myös oikeus tällaiseen.
-Henriikka
Lue myös
10 asiaa joita et ehkä tiennyt minusta
Tunnesyöminen – miten päästä siitä eroon?
Muutos by Henriikka -verkkovalmennus
Intuitiivinen syöminen koitui kohtaloksi