10 asiaa joita et ehkä tiennyt minusta
6Ajattelin kertoa teille 5 asiaa, joita ette välttämättä tiedä musta tai mun elämästä. Katsotaan tuleeko yllätyksiä.
1. Olen lapsuuden unelma-ammatissa
Jep, näin on. Olen siis sairaanhoitaja. Muistan, miten pienenä jo leikin nukkesairaalaa kotona. Kummitätini on myös sairaanhoitaja, joten olen saanut nukkesairaalaan mm oikeita ruiskuja, sidetarpeita, rikkinäiset stetoskoopit sekä lääkärin takin ? Enää en kuitenkaan koe hoitotyön olevan mun unelma-ammatti, työ jota haluan tehdä eläkeikään asti. Nyt työskentelen sosiaalipuolella, tulevaisuudessa toivottavasti aivan muulla alalla.
2. Olen todella herkkä
Kesti pitkään, että kehtasin myöntää tätä, mutta olen ihan super herkkä ja empaattinen. Herkkyys ehkä näkyy ”parhaiten” siinä, että itkeä tihrustan lähes päivittäin. Jokin tv-sarja, elokuva tms saa mut helposti itkemään. Oli kyse sitten iloisesta asiasta tai ei niin iloisesta. Tämän takia en kehtaa käydä usein elokuvissa ?
3. Yksi suurImmista unelmista on äitiys
Ja tuon sanominen / kirjoittaminen tuntuu joka kerta yhtä pahalta. Miksi? Koska se ei ole vielä toteutunut. Asia, joka pyörii päässä lähes päivittäin. Olen kirjoittanut siitä myös aiemmin tänne blogiin. Voit lukea sen tästä
4. En ole koskaan seUrustellut vaKavaSti
Vähän ehkä nolottaa myöntää, mutta näin on. Teini-ikäiset ”poikaystävät” ei mun kategoriassa lukeudu vakaviin. Silloin oltiin nuoria ja villejä ? Mutta aikuisena en koe koskaan seurustelleeni vakavasti. Olen kyllä tapaillut yms, mutta ei ne vaan ole johtanut mihinkään vakavampaa. Missä lie vika. Ehkä sellainen osuu vielä kohdalle. Tästä johtuen en ole myöskään koskaan sanonut kellekään ”rakastan sua”.
5. Saatan joskus valehdella olevani allerginen jollekin ruoKa-aineelle
Olen tooooodella ronkeli ja ehkäpä jopa ”ruokavammainen”. On niin paljon erilaisia asioita joita en voi syödä. Saatan siis joskus valehdella olevani allerginen, jotta ei tarvitse syödä niitä. Tässä muutamia juttuja joita en ”voi” syödä: sienet, oliivi, maksa, piimä, viili, hapankaali, kahvi, keitetty kananmuna, pavut, rusinat ja muut kuivatut hedelmät, useimmat keitetyt kasvikset (kamalinta kukka- ja parsakaali), ruusukaali, selleri, korianteri, fenkoli. Ja varmaan paljon muutakin ?
6. Olen koulukiusattu
Etenkin ala-asteella koin jonkinlaista kiusaamista. Eniten olen aina saanut kuulla omasta painostani. Vaikka ala-asteella harrastin uintia useamman kerran viikossa ja nyt katsoessani vanhoja kuvia, olin todella hoikka. Leveät hartiat ja pitkä, en ollut niin pieni kuin muut luokan tytöt joten ehkä se oli syy. En kuitenkaan missään vaiheessa ole ollut vakavasti koulukiusattu, mulla on aina ollut kavereita ja viihdyin koulussa. Silti tämä on ikävä muisto ala-asteelta.
7. Rakastan sushia
Jep, näin on. Voisin elää pelkällä sushilla. Tätä kirjoittaessa alkaa melkein kuola valua ? Kun tämä poikkeustilanne joskus on ohi, suuntaan ekana syömään sushia. Täällä meidän ihana ja paras sushiravintola on kokonaan kiinni, edes take away ei onnistu. Joten tämä on tuskaa, kun en saa sushia!!!
8. YlioppilasKirjoitukset menivät aivan penkin alle
Mulla on lukiosta melkoisen huonot paperit. Päättötodistuksen keskiarvo on ihan ok, mutta ylioppiaskirjoitukset sitten jotain aivan muuta. Sanon aina, että olen kolmen L:n ylioppilas, Lukio Lukematta Läpi. Ja näin se aika pitkälti myös meni. Oli muut kiinnostuksen kohteet lukioaikana. Mutta pääsin kuin pääsin korkeakouluun ja sain itselleni ammatin. Se taitaa olla pääasia.
9. Ostin oman asunnon vaikka ei ollut töitä
Asunto jossa asun edelleen, on ostettu heti kun valmistuin koulusta. Sillä hetkellä kun astuin pankkiin neuvottelemaan lainasta, mulla ei ollut kuin kesätöitä luvattu elokuun loppuun asti. Tulevaisuus oli auki. Mulla ei myöskään ollut mitään säästöjä vaan koko asunto on ostettu pankin rahoilla. Ja syksyllä mä oon asunut tässä jo 10 vuotta. Haaveilen kyllä rivitalosta, mutta katsellaan sitä sitten joskus.
10. Kuljen treenivaatteissa 90% ajasta
Tää ei nyt taida tulla kovin monelle yllätyksenä. Mutta en edes muista koska olisin laittanut farkut jalkaan. Useimmiten jalassa on treenihousut, onhan ne nyt vaan niin mukavat. Ja töissä mitä mukavammat vaatteet sen parempi. Mutta on silti kiva välillä laittaa jotain muutakin päälle. Ja ei sitä nyt ihan mihin vaan treenivaatteissakaan voi mennä.
Tuliko jokin kohta ihan yllätyksenä?
-Henriikka
Seuraa somessa
Lue myös
Intuitiivinen syöminen koitui kohtaloksi
Intuitiivinen syöminen koitui kohtaloksi
Intuitiivinen syöminen on sitä, että voit syödä mitä haluat milloin haluat. Eli niin sanotusti kuuntelet kehoasi mitä se haluaa. Jep, en myöskään ymmärrä tätä kehon kuuntelemista. Ja varmasti sen takia tämä intuitiivinen syöminen ei ollut itselle sopiva juttu. En väitä, että intuitiivinen syöminen olisi huono juttu, se ei ehkä vaan ole paras vaihtoehto painonpudotuksen kanssa.
Paino nousi melkein 15kg
Viime kesästä saakka olen syönyt hieman vapaammin eli intuitiivisemmin. Alku meni hyvin eikä ollut mitään ongelmia. Ongelmat alkoivat oikeastaan vuoden alusta. Huomasin, että yhä harvemmin lautaselta löytyi kasviksia ja muutenkin alkoi lautanen näyttää hieman huolestuttavalta. Herkkuja alkoi maistumaan myös jos ei ihan päivittäin niin ainakin useamman kerran viikossa. Huhtikuun alussa uskaltauduin vaa’alle jälleen. Meinasin pyörtyä siihen paikkaan nähdessäni luvun. Melkein 15kg tullut painoa lisää siitä, mitä se on alimmillaan ollut projektin aikana. Teki mieli itkeä (saatoin jopa muutaman kyyneleen tirauttaa), olin pettynyt itseeni, olin täysin epäonnistunut. Tiesin, että nyt on ryhdistäydyttävä ja tehtävä asialla jotain. HETI!
Suutarin lapsella ei ole kenkiä
Kuten otsikko kertoo, suutarin lapsella ei ole kenkiä. Olen ravintovalmentaja. Tiedän mitä ja miten pitäisi syödä, miten paljon yms. Jotenkin se on vain älyttömän vaikeaa. Ajattelin intuitiivisen syömisen olevan itselleni hyvä toimintatapa ja voisin jatkaa kyseisellä tavalla loppuelämän. Toisin kävi. Vaikka paino onkin noussut, vaatteissa en ole huomannut mitään eroa. Ja hei, nyt on turha sanoa et lihas painaa enemmän kuin läski. Kyllä tässä lihasmassaa on vähemmän kuin sitä toista 😀 Koska tämä intuitiivinen syöminen ei sopinut itselle, päätin tutkia verkkovalmennuksia. Miksi? Koska kaipaan ”valvovaa silmää” ja jotain, joka potkii eteenpäin. Löysin hyvän valmennuksen, jossa on pelkkä ruokavalio. Treenin suhteen en kaipaa muutosta, ne tulee kuitenkin jenkkifutiksen kautta.
Nyt on muutama päivä uutta ruokavaliota takana. Ruokavaaka on kaivettu jälleen kaapista ja jokainen suupala menee vaa’an kautta. Katsotaan mitä tuloksia seuraavat kuusi viikkoa tuo tullessaan. Tällä hetkellä fiilis on hyvä ja uutta intoa tekemiseen riittää jälleen. Ehkä se intuitiivinen syöminen tulee jossain vaiheessa osaksi omaa ruokailua, selvästi sen aika ei ollut vielä.
-Henriikka
Lue myös
Tunnesyöminen – miten päästä siitä eroon?
Oma elämäntapamuutos – miten kaikki sai alkunsa
Viisi vinkkiä miten aloittaa elämäntapamuutos