Lihavuusleikkauksesta 11kk – kroppa kovilla
0Lihavuusleikkauksesta on kulunut 11kk. Viime vuoden syyskuussa oli oma leikkaus ja sen jälkeen syntyi Henriikka 2.0. Pääasiassa kaikki on mennyt todella hyvin ja olen erittäin onnellinen, että menin leikkaukseen. Päivääkään en ole katunut vaikka nyt kesän aikana eteen onkin ilmestynyt hieman ikävä vaiva, joka häiritsee joka päivästä elämää.
huimausta ja pyörrytystä
Keväällä alkoi ilmestyä inhottavaa vaivaa, usein noustessa ylös sohvalta tai sängystä silmissä alkoi sumentua ja korvissa humista. Olen nuorempana pyörtynyt, joten tiesin mistä on kyse. Ylös noustessa huimaus lisääntyi kesän mittaan ja 8/10 kerrasta huimausta alkoi esiintyä. Jokainen varmasti ymmärtää, miten inhottavasta vaivasta on kyse. Kertaakaan en ole pyörtynyt, koska tiedän / tunnistan asian. Vaiva alkoi häiritsemään myös treenaamista, koska jenkkifutiksessa joudun paljon nousemaan alhaalta ylöspäin ja tämä on pahinta huimaukselle.
Otin yhteyttä työterveyslääkäriin, joka pyysi ensin tekemään verenpaine seurantaa. Tiesin itsekin, että kyse on matalista verenpaineista ja verenpaine on itsellä ollut hyvin matala myös ennen leikkausta. Tein seurantaa ja kävin työterveyslääkärillä. Otettiin labroja, kaikki olivat kunnossa. Kävin myös sydänfilmissä, jossa ei ollut varsinaisesti mitään poikkeavaa. Leposyke oli 52/min, joka lääkärin mukaan hieman hidas. Sain lähetteen sisätautilääkärille vielä jatkotutkimuksiin.
Mitään varsinaista syytä ei siis löytynyt huimaukselle. Lihavuusleikkauksesta on vasta aikaa 11kk, joten kroppa on vielä sekaisin tästä kaikesta. Lääkäri sanoi hauskasti, että kroppa on ihmeissään kun rasva katoaa eikä sitä ole enää niin paljon kuin aiemmin. Aika on luultavasti ainoa, joka auttaa asiaan. Kroppa ja elimistö hakee tasapainoa vielä pitkään, kun paino putoaa edelleen. Nyt painonlasku on hieman hidastanut eikä tahti ole niin nopea kuin aluksi. Mikä on myös todella hyvä asia. Kroppa ehtii tottumaan muutoksiin paremmin, kun paino ei laske niin kovaa vauhtia. Leikkauksen jälkeen ensimmäisenä kuukautena paino tippui yli 10kg, joka oli älyttömän kova tahti. Uskon, että huimaus tasaantuu, kun kroppa tottuu uuteen olomuotoonsa.
-Henriikka
lue myös
Lihavuusleikkaus tehdään Tallinnassa
Lihavuusleikkauksesta 6kk – miten menee
Olenko onnellisempi 45kg laihempana?
seuraa somessa
Juhannus lihavuusleikattuna
Viime viikolla vietettiin juhannusta ja itselle se oli ensimmäinen juhannus lihavuusleikattuna. Kuten arvata saattaa, myös juhannus omalta osaltani jännitti. Samoin kuin joulu, meillä juhannukseen kuuluu hyvin pitkälti hyvä ruoka. Ja sitä ruokaa myös on paljon. Ennen juhannusta mietin, miten pystyn viettämään juhannusta samalla tavalla kuin aiemmin. Aiemmin juhannus on ollut itselle pelkkää syömistä aamusta iltaan. Ja sitä ruokaa on mennyt myös paljon. Nykyään ruoka ei ole enää samalla tavalla merkityksellinen kuin ennen leikkausta. Koen, että ruoka on itselle tällä hetkellä polttoainetta, jolla jaksan liikkua ja toimia. Joten ihmekös tuo, kun ensimmäinen juhannus lihavuusleikattuna jännitti.
juhannus lihavuusleikattuna – miten kaikki meni
Kuten jouluna, kaikki meni erittäin hyvin. Turhaan taas jännitin ja murehdin kaikkea etukäteen. Omasta leikkauksesta on jo kuitenkin aikaa useampi kuukausi, joten olen oppinut ja tottunut syömään jo omalla tavallani. Tiedän suurin piirtein mitkä ruoka-aineet ei itselle sovi ja osaan välttää niitä. Silti takaraivossa oli pieni epäilys, mitä jos kaikki ei menekään hyvin. Mitä jos tulee huono olo jostain ruoasta tai jos alan oksentamaan. Toisaalta, olin tutussa porukassa jossa kaikki tietävät leikkauksestani ja siihen liittyvät ongelmat olisi ollut hyvin selitettävissä. Mutta koska olen luonteeltani hieman jännittäjä, oli tämäkin jotenkin ”luonnollinen” reaktio.
Eniten ehkä jännitin grilliruokaa ja sitä, miten se sopii itselle. Itsellä ei ole grilliä kotona, joten luonnollisesti en ole kertaakaan grillannut. Ja meillä mökkeilyyn ja juhannukseen kuuluu grillaaminen. Muutaman kerran olen syönyt grillimakkaraa ja huomasin heti, että se ei sovi enää itselle. Aivan järjettömän huono olo, joka kesti pitkään. Tiesin siis heti, että juhannuksena en tule syömään yhtään grillimakkaraa. Muuten grilliruoka ei aiheuttanut mitään ongelmaa. Liha, kana ja grillikasvikset meni ilman ongelmaa. Nyt siis helpompi taas jatkossa elää ja olla, kun tietää, että grillattu ruoka ei aiheuta ongelmaa.
Juhannuksen jälkeen maanantaina oli myös puntaripäivä. Ilokseni huomasin, että juhannusviikon aikana paino oli tippunut melkein 2kg. Aiemmin juhannukset, joulut ja muut juhlapyhät ovat tuoneet kiloja kuin vieneet niitä.
-Henriikka
Lue myös
Ensimmäinen joulu lihavuusleikkauksen jälkeen
Lihavuusleikkaus ja joulu – miten meni?
Mitkä asiat ovat muuttuneet lihavuusleikkauksen jälkeen?
seuraa somessa