Oletko koskaan ajatellu tai miettinyt, miten aloittaa liikunta tai miten saada arjesta hieman aktiivisempaa? Haluaisit ehkä liikkua enemmän, mutta aloittaminen on vaikeaa. Tai olet kenties aloittanut useamman kerran, mutta muutaman viikon päästä innostus lakkaa ja palaat takaisin sohvaperunaksi. Näin kävi itselle monta kertaa, kunnes loppuvuodesta 2017 aloitin elämäntapamuutoksen, josta tuli pysyvä.

Miten aloittaa liikunta?

Jokaiselle löytyy varmasti jokin laji tai liikuntamuoto, joka sopii. Jos et välitä rehkimisestä ja verenmaku suussa urheilusta, on lempeämpi liikuntamuoto sinulle sopiva. Liikunnan aloittaminen nollasta vaatii kuitenkin aina innostusta ja motivaatiota, jotta pääsee hyvään alkuun. Mitä vanhemmaksi tulemme, sen tärkeämpää meille on, että tukirankaamme eli luustoamme suojaavat lihakset saavat niille tarvittavaa ärsykettä. Kuntosali on oikein hyvä ja kokonaisvaltainen liikuntamuoto liikunnan aloittavalle. Siellä ei tarvitse rehkiä verenmaku suussa, mutta saat varmasti hien pintaan. Jos kuntosalilla ei tee mieli käydä, onneksi on muitakin vaihtoehtoja.

Sohvaperunasta aktiiviseksi liikkujaksi

Muista nämä aloittaessa

• Aloita varoen! 

Vaikka alussa olisi intoa ja energiaa liikkua ja tehdä, maltti on valttia. Liian paljon liian pian saattaa helposti tappaa innostuksen. Aloita rauhassa, pikkuhiljaa. Jos et ole aiemmin liikkunut lainkaan, aloita kahdesti viikossa esim. 30min kerrallaan.

• Valitse itsellesi sopiva laji

Lajeja löytyy joka lähtöön ja varmasti jokaiselle sopiva. Mieti mistä itse voisit olla kiinnostunut ja lähde rohkeasti kokeilemaan (toki valiitseva korona tilanne saattaa hieman vaikeuttaa asiaa tällä hetkellä). Voit pyytää vaikka ystävän mukaan ja sopia liikuntatreffit.

• Kysy vinkkejä ammattilaiselta esim. kuntosalilla saa opastuksen laitteisiin ja valmiin ohjelman

Etenkin kuntosalilla on tärkeää tietää miten laitteet toimivat ja miten niillä treenataan turvallisesti. Kysy rohkeasti apua ja neuvoa henkilökunnalta. He ovat siellä sitä varten. Ja muista, noloja / typeriä kysymyksiä ei ole!

• Kuuntele itseäsi ja kehoasi matkan varrella

Tämä on varmasti vaikein asia myös pitkään liikkuneille. Jos tuntuu, että väsyttää, lihaksiin sattuu ja on vetämätön olo, kaipaat lepoa. Väsyneenä treenaaminen altistaa erilaisille vammoilla, joten levon merkitystä ei voi korostaa liikaa. Viikossa olisi hyvä pitää vähintään 2-3 lepopäivää ja antaa kropan palautua. Eikä venyttelystä varmasti mitään haittaa ole.

• Hanki hyvät, mukavat ja laadukkaat liikuntavarusteet

Liikuntavarusteiden ei missään nimessä tarvitse olla viimeisen muodin mukaan. Tärkeintä on, että vaatteet tuntuvat hyvältä päällä, sopivat kyseiseen lajiin ja tunnet olosi niissä mukavaksi. Mikään ei ole harmittavampaa kuin liian pienet tai huonosti istuvat vaatteet.

• Muista riittävä nesteytys ja terveellinen ravinto

Helpommin sanottu kuin tehty, mutta juomalla riittävästi ja syömällä terveellisesti jaksat liikkua. Jos kaipaat apua ravintopuoleen, kannattaa luottaa ammattimaisen apuun. Näin saat varmasti juuri sinulle sopivan ruokavalion, jota pystyt arjessa noudattamaan.

Liikunnan iloa meille kaikille!

-Henriikka

lue myös

Toiveena elämäntapamuutos? Lue vinkit ja onnistu

Tuottaako veden juonti haastetta? Lue vinkit ja opi juomaan

Miksi treenata personal trainerin kanssa?

seuraa somessa

Instagramissa

Facebookissa

Energiaravintoaineiksi luetaan ravintoaineet, joita elimistön aineenvaihdunta käyttää energian tuottamiseen. Näitä ovat hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit. Elimistö voi käyttää myös alkoholia energianlähteenä. Ihminen tarvitsee energiaa päivittäin kaikkiin elintoimintoihinsa. Tässä kolmiosaisessa postaussarjassa tullaan käsittelemään  kolmea ravintoainetta (alkoholi jätetään pois) sekä niiden merkityksestä esim. painonpudotuksessa tai urheilussa. Ensimmäisessä osassa käytiin läpi hiilihydraatit ja toisessa osassa proteiinit Nyt ovat vuorossa rasvat.

pehmeät ja kovat rasvat

Rasvat voidaan jakaa pehmeisiin eli tyydyttymättömiin rasvoihin ja koviin eli tyydyttyneisiin rasvoihin. Tyydyttyneisiin rasvoihin lasketaan myös transrasvat.

Tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä rasva on yleensä kiinteää, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös kovaksi rasvaksi. Eläinkunnan rasvat ovat yleensä kovia. Kala on kuitenkin poikkeus: se ei sisällä kiinteitä rasvoja. Esimerkiksi voi on kovempaa kuin kasvikunnan raaka-aineista valmistettu margariini.

Monityydyttymättömiä rasvahappoja on runsaasti kasviöljyissä, margariineissa ja rasvaisessa kalassa. Erityisen hyviä lähteitä ovat esimerkiksi auringonkukka- ja rypsiöljy. Monityydyttymättömät rasvahapot vaikuttavat edullisesti terveyteen muun muassa alentamalla veren kolesterolipitoisuutta ja verenpainetta sekä parantamalla elimistön sokeriaineenvaihduntaa. Monityydyttymättömiä rasvahappoja tarvitaan kasvuun, hermoston ja verisuonten kehitykseen, solukalvoihin ja hormonien valmistukseen.

Kuva: Pixabay

Kovat ja pehmeät rasvat poikkeavat toisistaan ulkonäön lisäksi rasvahappokoostumukseltaan. Rasvahappokoostumus vaikuttaa rasvan laatuun. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mitä juoksevampaa rasva on, sitä enemmän se sisältää hyvälaatuisia rasvahappoja. Kasvikunnan tuotteet, kuten kasviöljyt ja pähkinät, sisältävät enemmän hyvälaatuisia rasvahappoja kuin eläinkunnan tuotteet.

Omega-6- ja omega-3-rasvahapot ovat tyydyttymättömiä rasvahappoja, joista osa on ihmiselle välttämättömiä. Tällaisia ovat esimerkiksi omega-6-rasvahappoihin kuuluva linolihappo, ja omega-3-rasvahappoihin kuuluva alfalinoleenihappo. Ihmisen elimistö ei pysty itse tuottamaan välttämättömiä rasvahappoja.

rasvojen tarve

Rasvoista saa paljon energiaa: yksi gramma rasvaa sisältää yli kaksi kertaa enemmän energiaa kuin sama määrä hiilihydraatteja tai proteiineja. Tästä syystä runsasrasvaisesta ruuasta kertyy helposti ylimääräistä energiaa.

Rasvoja tarvitaan kuitenkin useisiin elimistön toimintoihin. Tämän vuoksi myös painonpudottajan on erittäin tärkeää syödä rasvoja. Rasvan määrän laskemisen sijaan kannattaakin panostaa laatuun ja pyrkiä suosimaan pehmeää rasvaa kovan sijaan. Hyviä pehmeiden rasvojen lähteitä ovat esimerkiksi rasvainen kala, kasviöljyt, pähkinät ja avokado.

Kuva: Pixabay

mitä on kolesteroli?

Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota tarvitaan esimerkiksi solujen ja hormonien rakennusaineeksi. Kolesterolia muodostuu elimistössä jatkuvasti, joten ruuasta kolesterolia ei tarvitse saada. Kolesterolia saadaan kuitenkin eläinkunnan tuotteista, jolloin kolesterolin määrä elimistössä voi kasvaa tarpeettoman suureksi. Erityisen paljon kolesterolia on kananmunan keltuaisessa, maksassa, munuaisissa sekä rasvaisissa maitotuotteissa. Suosimalla pehmeää rasvaa ja pitämällä tyydyttyneiden rasvojen saannin kohtuullisena myös kolesterolin saanti pysyy pienenä.

Muista siis käyttää myös rasvoja monipuolisesti vaikka tavoitteena olisikin painonpudotus.

-Henriikka

Lue myös

Saako laihduttaja syödä leipää?

Miten lisätä kasviksia ruokavalioon?

Seuraa somessa

Instagramissa

Facebookissa