Lihavuusleikkaus ja ravitsemus etenkin leikkauksen jälkeen on asia, jota minulta kysytään paljon. On ihanaa miten ihmiset laittavat minulle somen kautta viestiä ja kysyvät asiasta. Ajattelin nyt kirjoittaa asiasta hieman pidemmin tänne blogin puolelle, koska se tuntuu olevan kiinnostava aihe.

ravitsemus ennen leikkausta

Käydäänpä lyhyesti vielä läpi sitä, millaista oma syöminen oli ennen leikkausta. Lyhyesti ja ytimekkäästi se oli epäsäännöllistä, epäterveellistä, liian isoja annoksia ja liikaa herkkuja. Vaikka urheilin ja liikuin suht paljon jo ennen leikkausta, se ei kuitenkaan vaikuttanut siihen mitä ja miten söin. Tai pikemminkin niin, että kuvittelin sen antavan mahdollisuuden itselle syödä enemmän. Kunnes lopulta oltiin siinä pisteessä, että asialle oli tehtävä jotain.

lihavuusleikkaus ja ravitsemus tänään

Tänään, kun lihavuusleikkauksesta on kulunut jo melkein 1.5 vuotta, ravitsemus ja syöminen ylipäänsä on asia johon en joudu enää kiinnittämään huomiota juuri lainkaan. Osaan ja tiedän miten kannattaa syödä ja miten ei. Suurin muutos leikkauksen jälkeen syömisessä on tietenkin annoskoko. En mittaile tai punnitse ruokia mitenkään, mutta arviolta annoskokoni on noin 2dl. Alkuun annoskoon katsominen oli T O D E L L A hankalaa. Silmät söivät paljon enemmän mitä mahaan oikeasti mahtui. Nykyään se on helpompaa, mutta ajoittain edelleen ruokaa jää syömättä.

Kovin montaa ruoka-ainetta ei ole, jotka itselle ei sovi. Kaikkein pahimpia ovat nuudelit sekä lämminsavustettu lohi. Niin outoa kuin se on, pastaa ja makaronia pystyn syömään pienissä määrin, mutta nuudelit eivät mene. Ne tulevat saman tien ylös ja olo on kamala. Myös lämminsavustettu lohi ei sovellu lainkaan. Tämä on todella harmillista, sillä rakastan savustettua lohta. Kesällä mökillä savustetaan paljon, mutta itse joudun jättämään tämän väliin. Myös vaale leipä on sellainen, joka välillä aiheuttaa todella huonoa oloa. Muita ruoka-aineita ei ole, jotka ei sovellu. Toki päivästä ja planeettojen asennosta riippuen tänään soveltuva ruoka ei välttämättä sovi huomenna. Se tekee asiasta hieman hankalaa, sillä koskaan ei voi tietää millaisia tuntemuksia jokin ateria tänään aiheuttaa. Onneksi tällaisia hetkiä on harvassa eivätkä mitenkään säännöllisiä.

Asia johon joudun vieläkin kiinnittämään huomiota on riittävä proteiinin saanti. Ja se onkin asia, johon kiinnitän tänä vuonna erityisesti huomiota. En ole juurikaan säännöllisesti käyttänyt mitään proteiinilisää, mutta nyt jatkossa otan sen käyttöön. Etenkin, kun treenaan nyt enemmän, niin lisäproteiinin saanti on entistä tärkeämpää. Tämä on siis itselle selkeä kehittämiskohde tulevaisuudessa.

-Henriikka

lue myös

Lihavuusleikkauksesta vuosi – Henriikka 2.0 on 1 vuotias

Mitä syön päivässä – lihavuusleikkaus edition

Lihavuusleikkaus ja kuukautiset

seuraa somessa

Instagramissa

Facebookissa

TikTokissa

Viime viikolla vietettiin juhannusta ja itselle se oli ensimmäinen juhannus lihavuusleikattuna. Kuten arvata saattaa, myös juhannus omalta osaltani jännitti. Samoin kuin joulu, meillä juhannukseen kuuluu hyvin pitkälti hyvä ruoka. Ja sitä ruokaa myös on paljon. Ennen juhannusta mietin, miten pystyn viettämään juhannusta samalla tavalla kuin aiemmin. Aiemmin juhannus on ollut itselle pelkkää syömistä aamusta iltaan. Ja sitä ruokaa on mennyt myös paljon. Nykyään ruoka ei ole enää samalla tavalla merkityksellinen kuin ennen leikkausta. Koen, että ruoka on itselle tällä hetkellä polttoainetta, jolla jaksan liikkua ja toimia. Joten ihmekös tuo, kun ensimmäinen juhannus lihavuusleikattuna jännitti.

juhannus lihavuusleikattuna – miten kaikki meni

Kuten jouluna, kaikki meni erittäin hyvin. Turhaan taas jännitin ja murehdin kaikkea etukäteen. Omasta leikkauksesta on jo kuitenkin aikaa useampi kuukausi, joten olen oppinut ja tottunut syömään jo omalla tavallani. Tiedän suurin piirtein mitkä ruoka-aineet ei itselle sovi ja osaan välttää niitä. Silti takaraivossa oli pieni epäilys, mitä jos kaikki ei menekään hyvin. Mitä jos tulee huono olo jostain ruoasta tai jos alan oksentamaan. Toisaalta, olin tutussa porukassa jossa kaikki tietävät leikkauksestani ja siihen liittyvät ongelmat olisi ollut hyvin selitettävissä. Mutta koska olen luonteeltani hieman jännittäjä, oli tämäkin jotenkin ”luonnollinen” reaktio.

Eniten ehkä jännitin grilliruokaa ja sitä, miten se sopii itselle. Itsellä ei ole grilliä kotona, joten luonnollisesti en ole kertaakaan grillannut. Ja meillä mökkeilyyn ja juhannukseen kuuluu grillaaminen. Muutaman kerran olen syönyt grillimakkaraa ja huomasin heti, että se ei sovi enää itselle. Aivan järjettömän huono olo, joka kesti pitkään. Tiesin siis heti, että juhannuksena en tule syömään yhtään grillimakkaraa. Muuten grilliruoka ei aiheuttanut mitään ongelmaa. Liha, kana ja grillikasvikset meni ilman ongelmaa. Nyt siis helpompi taas jatkossa elää ja olla, kun tietää, että grillattu ruoka ei aiheuta ongelmaa.

Juhannuksen jälkeen maanantaina oli myös puntaripäivä. Ilokseni huomasin, että juhannusviikon aikana paino oli tippunut melkein 2kg. Aiemmin juhannukset, joulut ja muut juhlapyhät ovat tuoneet kiloja kuin vieneet niitä.

-Henriikka

Lue myös

Ensimmäinen joulu lihavuusleikkauksen jälkeen

Lihavuusleikkaus ja joulu – miten meni?

Mitkä asiat ovat muuttuneet lihavuusleikkauksen jälkeen?

seuraa somessa

Instagramissa

Facebookissa