Mitä syön päivässä – lihavuusleikkaus edition
Mitä syön päivässä tai ylipäänsä mitä syön on yksi yleisimpiä kysymyksiä joita saan. Niistä toivotaan myös paljon julkaisuja sekä postauksia. Joten nyt tulee mitä syön päivässä. Samalla hieman kerron miksi syön tavalla, jolla syön.
Muistakaa, että mulle on tehty lihavuusleikkaus 10kk sitten, joten esim. ruoan pieni määrä johtuu siitä. Mä EN laske kaloreita nyt enkä myöhemmin (jos ei tule ravitsemusterapeutilta määräystä) joten niistä ei kannata kysyä. Muutenkin leikkauksen jälkeen olen pyrkinyt pois laihdutusajatuksesta, kalorien laskemisesta ja ruokien punnitsemisesta. Syön sen verran mitä jaksan ja aika usein ruokaa jää syömättä. En vaan leikkauksen vuoksi voi syödä lusikallistakaan ylimääräistä, sillä muuten tulee huono olo ja pahimmassa tapauksessa oksennus. Voin kertoa, että muutaman kerran olen tämän 10kk:n aikana kokeillut ja joka ikinen kerta se on ollut virhe.
Tärkeintä leikkauksen jälkeen on syödä riittävästi proteiinia. Se takaa sen, että tippuva paino ei lähde lihaksista vaan rasvasta. Myös hyviä rasvoja pitää saada riittävästi. Marjoja, hedelmiä ja kasviksia tulee syödä myös, mutta ei proteiinien kustannuksella. Ne syödään aterian lopuksi, jos vielä mahtuu. Vitamiini- ja kivennäisaineiden saannista tulee huolehtia loppuelämä ja parhaiten se onnistuukin käyttämällä säännöllisesti vitamiini- ja kivennäislisää.
Mitä syön päivässä?
Nyt siihen mitä syön päivässä. Aamupala itsellä on etenkin arkiaamuisin hyvin simppeli. Nyt aamupalaksi meni proteiinijuoma sekä aamupäivän aikana yksi Celsius -juoma. Syön aamupalan useimmiten työmatkalla tai sitten töissä.

Aamupalla proteiinijuomaa
Jokaisen ruokailun välissä pyrin juomaan vettä tai muuta nestettä. Leikkauksen jälkeen ruokailun yhteydessä ei juomista suositella. Joskus saatan kuitenkin ottaa pienen kulauksen nestettä, jos ruoka on kovin kuivaa. Juomista tulisi välttää sen vuoksi, ettei neste täytä vastaa ja näin ollen ruokaa ei mahdu. Samoin neste voi ”työntää” ruoan liian nopeasti suolessa eteenpäin aiheuttaen huonoa oloa.
Lounalla söin tummaa makaroonia, naudan jauhelihaa sekä herneitä. Jos olisin syönyt kotona (nyt olin töissä) niin olisin laittanut ketsuppia vielä päälle. Ruoka jota syön on hyvin simppeliä ja nopea tehdä.
Välipalan kävin ostamassa viereisestä kaupasta. Söin puoli rasiaa kotimaisia vadelmia sekä 1/3 valkosipulileivästä. Oli muuten vadelmat hyviä!

Työpäivän jälkeen kävin hakemassa koiran äidin luota. Siellä olikin sopivasti ruokaa tarjolla, joten päivällisellä söin pasta-tonnikalasalaattia.
Alkuillasta join proteiini veden (kyllä, luit oikein). Sorruin mainokseen ja ostin sellaisen. Täytyy kyllä sanoa, että se ei ollut hyvä eikä todellakaan mene jatkoon!
Iltapalaksi söin pienen palan patonkia, jonka välissä oli itse tehtyä tonnikalatahnaa.
Tällainen oli mun yhden päivän ruokailu. Haluaisitko lukea tällaisia enemmänkin?
-Henriikka
Lue myös
Mitä syön viikossa -lihavuusleikkaus edition
Ei enää koskaan laihdutuskuuria
Seuraa somessa
Juhannus lihavuusleikattuna
Viime viikolla vietettiin juhannusta ja itselle se oli ensimmäinen juhannus lihavuusleikattuna. Kuten arvata saattaa, myös juhannus omalta osaltani jännitti. Samoin kuin joulu, meillä juhannukseen kuuluu hyvin pitkälti hyvä ruoka. Ja sitä ruokaa myös on paljon. Ennen juhannusta mietin, miten pystyn viettämään juhannusta samalla tavalla kuin aiemmin. Aiemmin juhannus on ollut itselle pelkkää syömistä aamusta iltaan. Ja sitä ruokaa on mennyt myös paljon. Nykyään ruoka ei ole enää samalla tavalla merkityksellinen kuin ennen leikkausta. Koen, että ruoka on itselle tällä hetkellä polttoainetta, jolla jaksan liikkua ja toimia. Joten ihmekös tuo, kun ensimmäinen juhannus lihavuusleikattuna jännitti.

juhannus lihavuusleikattuna – miten kaikki meni
Kuten jouluna, kaikki meni erittäin hyvin. Turhaan taas jännitin ja murehdin kaikkea etukäteen. Omasta leikkauksesta on jo kuitenkin aikaa useampi kuukausi, joten olen oppinut ja tottunut syömään jo omalla tavallani. Tiedän suurin piirtein mitkä ruoka-aineet ei itselle sovi ja osaan välttää niitä. Silti takaraivossa oli pieni epäilys, mitä jos kaikki ei menekään hyvin. Mitä jos tulee huono olo jostain ruoasta tai jos alan oksentamaan. Toisaalta, olin tutussa porukassa jossa kaikki tietävät leikkauksestani ja siihen liittyvät ongelmat olisi ollut hyvin selitettävissä. Mutta koska olen luonteeltani hieman jännittäjä, oli tämäkin jotenkin ”luonnollinen” reaktio.
Eniten ehkä jännitin grilliruokaa ja sitä, miten se sopii itselle. Itsellä ei ole grilliä kotona, joten luonnollisesti en ole kertaakaan grillannut. Ja meillä mökkeilyyn ja juhannukseen kuuluu grillaaminen. Muutaman kerran olen syönyt grillimakkaraa ja huomasin heti, että se ei sovi enää itselle. Aivan järjettömän huono olo, joka kesti pitkään. Tiesin siis heti, että juhannuksena en tule syömään yhtään grillimakkaraa. Muuten grilliruoka ei aiheuttanut mitään ongelmaa. Liha, kana ja grillikasvikset meni ilman ongelmaa. Nyt siis helpompi taas jatkossa elää ja olla, kun tietää, että grillattu ruoka ei aiheuta ongelmaa.

Juhannuksen jälkeen maanantaina oli myös puntaripäivä. Ilokseni huomasin, että juhannusviikon aikana paino oli tippunut melkein 2kg. Aiemmin juhannukset, joulut ja muut juhlapyhät ovat tuoneet kiloja kuin vieneet niitä.
-Henriikka
Lue myös
Ensimmäinen joulu lihavuusleikkauksen jälkeen
Lihavuusleikkaus ja joulu – miten meni?
Mitkä asiat ovat muuttuneet lihavuusleikkauksen jälkeen?
seuraa somessa


2