Ei enää koskaan laihdutuskuuria
2Ei enää koskaan laihdutuskuuria, asia, jonka tajusin tänään antaessani haastattelua erääseen lehteen. En ollut tajunnut asiaa aiemmin, mutta nyt aloin pohtia asiaa tarkemmin. Voiko todellakin olla mahdollista, että koskaan enää ei tarvitse syksyllä, tammikuussa ja maanantaina aloittaa laihdutuskuuria. Voinko siis todella sanoa ei laihdutuskuuria enää koskaan?
Miksi ei laihdutuskuuria?
Omasta lihavuusleikkauksesta on nyt aikaa aika tarkkaan 9 viikkoa. Koko tuon yhdeksän viikon aikana en ole kertaakaan laskenut kaloreita tai uhrannut ajatusta laihdutuskuurille. Mun elämä alkoi uudestaan leikkauksen jälkeen. Voin ja saan syödä mitä haluan (ja mitä pystyn) eikä mistään syömisestä tarvitse kokea minkäänlaista huonoa omaatuntoa. Olen voinut nauttia jokaisesta suupalasta ja ateriasta sen pienen määrän, joka mahani vetää. Vihdoin voin siis nauttia ruoasta ilman, että se aiheuttaa stressiä tai jonkinlaista ahdistusta.
Tiedostan kyllä, että tulevaisuudessa painon nousu voi olla mahdollista. Ei pidä kuvitella, että leikkaus tekisi ihmeitä eikä omilla valinnoilla ole mitään merkitystä. En kuitenkaan halua enää koskaan ajatella olevani millään laihdutuskuurilla. Se, että jossain vaiheessa voin joutua tarkkailemaan annoskokoja tai aterian sisältöä, en kuitenkaan koe sen olevan laihdutuskuuri. Ainakin nyt tuntuu siltä, tosin en voi tietää mitä ajatuksia asia herättää minussa esim. kahden vuoden päästä.
Olen niin kiitollinen ja onnellinen, että menin leikkaukseen. Koen saaneeni elämäni takaisin. Vaikka joudun miettimään tälläkin hetkellä mitä ja etenkin milloin syön, en koe silti olevani laihdutuskuurilla ja sen takia tarkkailemaan syömistäni. Ei, joudun tarkkailemaan syömistäni sen takia, että saan riittävästi ruoasta tarpeellisia ravintoaineita. Ja silti en saa niitä ravinnosta tarpeeksi vaan joudun turvautumaan lisäravinnepurkkiin, koko loppuelämäni ajan.
-Henriikka
lue myös
Miten minusta tuli ylipainoinen?
Lihavuusleikkaus ja ravitsemus
Hyvinvointivinkit joilla parannat arkeasi
seuraa somessa
Mitkä asiat ovat muuttuneet lihavuusleikkauksen jälkeen?
Olen saanut paljon viestejä siitä, mitkä asiat ovat muuttuneet elämässäni lihavuusleikkauksen jälkeen. Lyhyesti voisin vastata, että hyvin monikin asia, mutta se tuskin olisi kovin miellyttävä vastaus. Siksi ajattelin kirjoittaa näistä asioita enemmän, koska moni asia on sellainen, että en ole edes tullut aiemmin ajatelleeksi.
Muuttuneet asiat lihavuusleikkauksen jälkeen
Tämä on ehkä kaikkein selkein ja muidenkin helposti huomattava asia. Vanhat vaatteet istuu päälle paljon paremmin. Osa vaatteista on käynyt jopa jo hieman isoksi ja vaatehuoneesta on löytynyt aiemmin pieniä vaatteita jotka nyt sopii päälle ilman turhaa kiristytä ja puristusta. Olen päättänyt, että uusia vaatteita ostan vasta keväällä, loppusyksy ja talvi mennään vanhoilla. Toki jos paino laskee tätä tahtia kuin nyt, ehkä niitä vaatteita on pakko ostaa myös talvella.
Vasen kuva otettu heti leikkauksen jälkeisenä päivänä. Oikea otettu 7 viikkoa leikkauksen jälkeen, eroa yli 20kg
Käyn apteekissa työn puolesta ja toki vapaa-ajalla myös silloin tällöin. Siellä on odotustilassa tuolit, joiden käsinojat ovat aiemmin puristaneet omiin reisiin niin kovin, että tuolissa on ollut todella epämukavaa istua. Siksi olen mielummin seissyt ja odottanut vuoroani, jos muita tuoleja ei ole ollut vapaana. Jokin aika sitten kävin jälleen apteekissa ja vahingossa istuin tuollaiseen aiemmin välttämääni tuolii. Sujahdin tuoliin helposti eikä tuolin käsinojat puristaneet mistään. Saatoin alkaa hieman hymyillä apteekissa, koska olin niin iloinen asiasta. Pieni asia, mutta itselle iso.
Toinen hauska juttu liittyy autoiluun ja turvavyöhön. Meilla on töissä toisessa autossa jotenkin todella lyhyt turvavyö (muissa autoissa ei ole ollut ongelmaa), sillä olen saanut sen juuri ja juuri kiinni. Kiinni niin, että en ole pystynyt liikkumaan milliäkään mihinkään suuntaan. Ei siis kovin mukavaa pidemmän päälle. Viime viikolla eräänä työpäivänä jouduin lähteä kyseisellä autoilla reissuun. Olin jo henkisesti valmistautunut siihe, miten turvavyö ahdistaa koko matka. Mutta mitä vielä. Turvavyö sujahti helposti kiinni ja jäi vielä tilaa! Pystyin vaihtamaan asentoa ja liikkumaan ajaessani autoa. Mikä onni ja ihanuus.
Olen myös huomannut, että hymyilen nykyään paljon enemmän
Myös terveyteen liittyvän asian olen huomannut. En koskaan kokenut, että hengittäminen olisi ollut jotenkin vaikeaa tai työlästä. Nyt kuitenkin reilut 20kg hoikempana tuntuu siltä, että keuhkoihin virtaa enemmän happea ja hengittäminen on kevyempää. Samoin treeneissä on ihan erilainen olo vaikka kovin moneen treeniin en ole vielä päässyt osallistumaan.
Olen siis kaikin puolin niin tyytyväinen, että menin leikkaukseen. Innolla odotan, miten ja mitkä asiat tulevat muuttumaan tulevaisuudessa.
-Henriikka
lue myös
Lihavuusleikkaus tehdään Tallinnassa
seuraa somessa