Paino jumittaa – lihomisen pelko takaraivossa
2Paino jumittaa ja lihomisen pelko sen myötä jyllää takaraivossa. Vaikka tiedän, että on täysin normaalia, että paino ei voi jatkuvasti laskea, ei tämä tunne silti mukava ole. Olisihan se nyt silkka mahdottomuus jos viikosta toiseen paino vain laskee ja laskee, etenkin kun painoa on tippunut jo 60kg viimeisen 10 kuukauden aikana. Silti sitä alkaa väkisin mielessä pyörittää ajatusta, mitäs jos vain tästä eteenpäin lihon ja kaikki oli tässä?
Miksi paino jumittaa omalla kohdalla
Painonlaskun jumitus voi johtua erittäin monesta syystä. Naisilla kuukautiskierto on yksi asia, joka kerryttää painoa luonnollisesti lisää. Oma kuukautiskierto muuttui kesän aikana ihan totaalisesti (lue tästä lisää), joten uskon sen olevan yksi syy painonlaskun jumittamiseen. Aiemmin, kun kuukautiskierron kanssa ei ollut mitään ongelmia, myös paino laski tasaisesti. Uskon, että omalla kohdalla tämä on yksi tekijä siihen, että paino jumittaa.
Ajoittain myös huomaan, että tulee syötyä liian vähän. Sillä voi olla myös merkitystä siihen ettei paino putoa. En varsinaisesti tunne nälkää enää samalla tavalla kuin ennen lihavuusleikkausta ja näin ollen joudun kellosta katsomaan, koska syön. Huomaan etenkin silloin, jos olen pois kotoa ja tekemässä jotain muuta, yksinkertaisesti unohdan syödä. Aina pitäisi olla jotain välipalaa tms. mukana, jos lähden kotoa pois ettei ruokavälit veny liian pitkiksi. Tähän asiaan minun tuleekin kiinnittää jatkossa erityisen paljon huomiota.
Veden juonti on myös yksi tekijä, joka toisinaan saattaa unohtua. Treenien aikana kyllä tulee joutua, koska tulee hiki ja jano, mutta välillä etenkin töissä juominen unohtuu. Voi olla, että työpäivän aikana olen juonut yhden lasin vettä ja se on ehdottomasti liian vähän. Jatkossa aion kiinnittää myös huomiota tähän, että töissä tulee juotua riittävästi vettä.
Tietoisesti en ole kova stressaamaan asioista tai sitten en osaa tunnistaa stressiä. Varsinaisesti en stressaa painon jumituksesta, mutta kyllä asia mielessä pyörii. Stressi on myös yksi tekijä, joka voi hidastaa painonlaskua. Stressihormonin noustessa keho pitää entistä kovemmin rasvoista kiinni ja näin ollen paino alkaa jumittamaan. Yritänkin nyt järkeistää asian itselleni, että on täysin normaalia, että paino ei koko ajan laske. On normaalia, että tulee tasaisia vaiheita ja paino voi jopa hieman nousta. Uskon kuitenkin, että tämä vaihe menee ohi ja paino alkaa taas laskea.
-Henriikka
lue myös
Miten pää on pysynyt mukana painon pudotessa?
Olenko onnellisempi 45kg laihempana?
Seuraa somessa
Lihavuusleikkaus ja alkoholi
Lihavuusleikkaus ja alkoholi on asia, mitä monet miettivät leikkauksen jälkeen. Koska voi juoda alkoholia leikkauksen jälkeen, miten paljon voi juoda tai pystyykö juomaan ollenkaan. Kuten kaikessa, myös alkoholin käyttö leikkauksen jälkeen on hyvin yksilöllistä. Lähtökohtaisesti mikään ei ole leikkauksen jälkeen kiellettyä, jokainen tekee omat valinnat. Itse join viikonloppuna useamman annoksen alkoholia, ensimmäisen kerran lihavuusleikkauksen jälkeen. Itse siis odotin yli 10kk, mutta en muutenkaan käytä alkoholia kovin usein.
Alkoholin käyttö itsellä
Käytän alkoholia todella harvoin. Nuorena olin viihteellä parhaimmillaan (vai pahimmillaan) kolme kertaa viikossa. Mutta ne ajat ovat jo takana päin. Tämän kesän aikana olen satunnaisesti mökillä ollessa ottanut kuohuviiniä tms lasillisen. Ennen kesää en edes muista, koska olisin alkoholia käyttänyt. Enkä kyllä sitä mitenkään elämään kaipaa. Nyt viikonloppuna otin kuitenkin reilusti enemmän. Olin juhlimassa ihanan ystävän 40v synttäreitä, joten illan aikana meni drinkki jos toinenkin. Kuinkas sitten kävikään?
Lihavuusleikkaus ja alkOholi
Toisille leikkaus aiheuttaa sen, että alkoholi humahtaa päähän entistä nopeammin ja huomattavasti pienemmällä määrällä. Toisille se ei vaikuta lainkaan eri tavalla kuin ennen leikkausta. No arvatkaapa vaan kumpaan kuuluin? Aivan, tuohon ensimmäiseen.
En voisi kehua ”viinapäätäni” myöskään ennen leikkausta. Mutta nyt se oli kyllä entistä huonompi. Kävin ennen illan bileitä ystävän kanssa syömässä ja join siinä yhteydessä yhden limoncello spritserin. Kun poistuin ravintolasta, tuntui että olin jo ihan päissäni. Mietin jo siinä vaiheessa, että mitä ilta tuokaan tullessaan. Loppuilta meni kuitenkin ihan hyvin. Join muutaman drinkin sekä muutaman siiderin. Unohtamatta välivesiä. Vaikka alkoholi nousi päähän normaalia helpommin, voisin myös väittää sen vaihtuvan myös nopeammin.
Nyt on siis ensimmäinen kerta leikkauksen jälkeen juotu alkoholia enemmän ja nyt tiedän miten oma kroppa siihen nykyään reagoi. En usko, että tulen alkoholia jatkossakaan kovin usein / paljon käyttämään. Mutta silloin tällöin on kyllä hyvä hieman rentoutua ja pistää viihteelle.
-Henriikka
Lue myös
Lihavuusleikkaus ja joulu – miten meni?