Miten saada vahvempi vastustuskyky?
0Ei ole mitään yhtä tiettyä asiaa, jolla saada oma vastustuskyky paremmaksi. Se on usean eri tekijän kokonaissumma, jolla vastustuskykyyn voidaan vaikuttaa. Aikuiset sairastavat flunssan keskimäärin pari-kolme kertaa vuodessa ja lapset kolme kertaa useammin. Paras tapa suojautua flunssalta on säännöllinen ja huolellinen käsienpesu, saippualla. Lisäksi vastustuskykyyn vaikuttaa mm. uni, monipuolinen ruokavalio, riittävä liikunta, stressin hallinta sekä palautuminen. Jos jokin näistä ei ole kunnossa, kannattaa siihen yrittää vaikuttaa.
vahvempi vastustuskyky liikunnalla
Liikunnan vaikutukset vastustuskykyyn ovat ristiriitaisia. Tunnetun sanonnan mukaan ”urheilija ei tervettä päivää näe”. Toisaalta kuitenkin tiedetään, että liikunta lisää vastustuskykyä ja että liikkumattomilla on enemmän sairauspoissaoloja. Maltillinen liikunta parantaa vastustuskykyä, mutta liian raju liikunta lisää infektioita, samoin tekee liikkumattomuus. Sillä ei ole juurikaan merkitystä harrastaako sisä- vai ulkoliikuntaa, käykö salilla vai onko kestävyyslajit oma juttu. Tärkeintä on, että syke nousee ja liikunta on säännöllistä. (Lähde: Hyvä terveys)
tarkkaile ravintoa
Terveyttä edistävistä ruoista puhutaan paljon, mutta kaiken A ja O on monipuolinen ruokavalio. Se edistää jo sinällää terveyttä, joten omia ruokatottumuksia on aina hyvä silloin tällöin tarkastella kriittisesti. Tässä tapauksessa lautasmalli on erittäin hyvä: puolet lautasesta kasviksia (sekä kypsennettyjä että raakoja), neljännes pastaa / perunaa / riisiä sekä toinen neljännes kanaa, kalaa, palkokasveja, munaa tai lihaa. Lautasmallin avulla saat sopivassa suhteessa energiaa ja ravintoaineita, jolloin normaali tilaneteessa ei tarvitse turvautua esimerkiksi vitamiinilisiin, poislukien D-vitamiinin.
opettele hallitsemaan stressiä, palaudu ja nuku riittävästi
Jos elämä on stressaavaa, kokeile löytää kalenterista tilaa palautumiselle. Tämä kannattaa, sillä krooninen stressi epätasapainottaa immuunijärjestelmää ja altistaa sairauksille.
Uni on olennainen osa ihmisen terveyttä. Normaali yöuni kestää 6-9 tuntia, yksilölliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Unitutkijat koettavat selvittää, onko jatkuvasti liian lyhyellä tai pitkällä yöunella syytä sairauksien synnyssä. Tiedetään, että esimerkiksi pitkittynyt stressi haittaa yöunta ja altistaa valtimotauteja ennakoivalle metaboliselle oireyhtymälle ja masennukselle.
vahvistuuko vastustuskyky avantouinnilla tai saunomisella?
Säännöllisesti avannossa käyvät ovat vahavasti sitä mieltä, että flunssat jäävät kylmään veteen. Varsinaista suoraa tutkimusnäyttöä aiheesta ei ole (tai en ainakaan löytänyt). Kylmäaltistuksessa vapautuu noradrenaliinia sekä endorfiinia, jolla on mielialaa kohottava vaikutus. Jos stressin sietokyky kasvaa avannossa, se voi vaikuttaa vastustuskykyyn (Lähde Liikuntatieteellinen seura)
Saunassa löylyn lämmössä mieli lepää ja stressi katoaa. Tutkimuksen mukaan myös saunominen saattaisi vahvistaa vastustuskykyä, sillä usein saunovilla on vähemmän flunssaoireita. Yli kaksi saunakertaa viikossa vähentää akuutin ja kroonisen hengityssairauden riskiä. Mitä useammin ja pidempään siis saunot, sen parempi!
Kuva: Pixabay
Pystytään terveinä!
-Henriikka
seuraa somessa
lue myös
Koronarokote – aionko ottaa sen vai en?
Koronarokote on viime päivinä täyttänyt median. Jokainen varmasti omalla kohdallaan miettii, ottaako rokotteen, kun siihen mahdollisuus tulee. Paljon käydään keskustelua rokotteen puolesta, mutta jotenkin tuntuu, että vielä enemmän ollaan rokotetta vastaan.
Kenelle koronarokote Ensimmäisenä?
Ensimmäisenä rokotetta ollaan tarjoamassa henkilöille, jotka hoitavat koronapotilaita sairaaloissa tai hoivakodissa. Myös ikääntyneet henkilöt ollaan rokottamassa ensimmäisten joukossa sekä henkilöille, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia lääketieteellisin perustein. Tämän hetkisen tiedon mukaan koronarokote olisi vapaaehtoinen myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle.
Tämän perustella en ite olisi saamassa rokotetta ensimmäisten joukossa. Vaikka olen ammatiltani sairaanhoitaja, en tee kuitenkaan tällä hetkellä töitä koronapotilaiden kanssa tai ikääntyneiden parissa.
Kuva: Pixabay
Onko koronarokote tUrvallinen?
Siinäpä vasta kysymys. Koronavirusrokotteita arvioidaan samoilla laatu-, turvallisuus- ja tehokkuuskriteereillä kuin muitakin lääkkeitä. Lääkeviranomaiset myöntävät myyntiluvan vain rokotteille, joilla on tutkimuksiin osoitettua näyttöä sekä tehosta että turvallisuudesta. Viranomaiset arvioivat, onko tutkimuksin osoitettu näyttö valmisteen hyödyistä niin merkittävä verrattuna mahdollisiin haittoihin, että valmisteelle voidaan saadun näytön perusteella myöntää myyntilupa (Lähde THL).
Kaikilla rokotteilla on haittavaikutuksia. Useimmat rokotteiden haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä, kuten punoitusta pistokohdassa, turvotusta ja kuumotusta. Joskus rokottamista seuraa myös lyhytaikainen kuume sekä jäsen- ja päänsärkyä, joka on hoidettavissa kuume- ja tulehduskipulääkkeillä. Valtaosa rokotteiden haittareaktioista tulee ilmi kuuden viikon kuluessa rokottamisesta (Lähde THL).
Vaikka kaikki uudet rokotteet testataan perusteellisesti, harvinaisten haittavaikutusten mahdollisuutta ei voida koskaan sulkea täysin pois. Myyntiluvan saaneen rokotteen tulee antaa paras mahdollinen suojateho estettävää tautia vastaan mahdollisimman vähäisillä haittavaikutuksilla. Viranomaiset seuraavat rokotteiden turvallisuutta aina myös sen jälkeen, kun rokote on otettu käyttöön (Lähde THL).
Kuva: Pixabay
Otanko Itse roKotteen?
Vastaus on kyllä! Ja varmasti heti, kun siihen on mahdollisuus. Uskon ja luotan tieteeseen, jotta rokote on turvallinen ja sen uskaltaa ottaa. Moni muistelee sikainfluenssarokotteesta tullutta narkolepsiaa. Itse rokote ei kuitenkaan aiheuttanut narkolepsiaa vaan sikainfluenssan proteiinista, jota oli rokotteessa. Tämä pieni joukko olisi sairastunut narkolepsiaan myös saadessaan sikainfluenssan (Löhde Suomen kuvalehti).
Otatko itse rokotteen? Jos et, miksi?
-Henriikka
Lue myös
RYHTIREMMI – huono ryhti kuntoon nyt
Seuraa somessa