Personal trainer opinnot melkein maalissa
0Kaupallinen yhteistyö: Intensive pt
Olen jo melkein valmis personl trainer! Käytännön viikonloppu on takana, teorialuennot ovat kuunneltu ja teoria osio tentitty. Mitä vielä puuttuu? Huomenna kuvaan asiakkaan kanssa ohjausvideon ja sitten on myös kaikki kakkososan tentit tehty. Hyvällä tuurilla olen valmis personal trainer vielä lokakuun aikana.
Personal trainer opinnoT
Opiskelu personal traineriksi on ollut todella kiinnostavaa, monipuolista, haastavaa ja paikoin myös vaikeaa. Parasta teorian opiskelussa oli se, että luennot tallennettiin eikä niitä tarvinnut kuunnella reaaliajassa. Myös itselle vaikeisiin alueisiin pystyi palamaan myöhemmin ja kuuntelemaan niin monta kertaa, kuin oli tarvetta.
Teoriaa on opiskeltu erittäin laajasti. Käytiin läpi ihmisen anatomiaa sekä fysiologiaa. Olen nämä toki jo opiskellut aiemmin sairaanhoitajaksi opiskellessani, mutta ei tämä mikään läpihuutojuttu ollut. Lisäksi on opiskeltu biomekaniikkaa (liikettä), käyty läpi perusliikkeitä, opiskeltu ohjelmoinnin perusteita, urheilutieteitä, liikuntavammoja, liikkuvuutta, myyntiä ja markkinointia ja ties mitä. Todella laajasti ja monipuolisesti kaikkea.
Teoriaosuus piti myös tenttiä. Tenttejä oli monta ja kaikista piti saada 80% oikein, jotta tentti on hyväksytty. Kysymyksiä oli paljon, keskimäärin noin 50 / tentti. Joten erittäin laajaa osaamista ja tietämystä tuli osata päästäkseen tenteistä läpi. Itse en päässyt kaikkia tenttejä kerralla läpi, mutta tuon 10 päivän aikaikkunan sisällä sain ne suoritettua. Ja rehellisesti sanottuna olin tämän jälkeen super ylpeä itsestäni ja osaamisestani.
Personal tRainer opintojen käytännön viikonloppu
Käytännön viikonlopun suoritin muutama viikko sitten. Ja voi luoja miten mua jännitti mennä tuolle viikonlopulle. Pelkäsin sitä, etten jaksa vetää viikonloppua läpi, en osaa tehdä kaikkia liikkeitä tms. Itsellä ei ollut siellä ketään tuttua, joten myös se pelotti. Joudunko olemaan koko viikonlopun yksin? Kaikki tämä jännitys ja stressaaminen oli ihan turhaa!
Viikonloppu oli mitä parhain. Ensinnäkin kaikki opettajat olivat todella mukavia, ammattitaitoisia ja kärsivällisiä meidän kanssa. Kaksi pitkää päivää vaativat veronsa ja aina ei keskittyminen ollut täydellistä. Tutustuin paremmin muutamaan täysin samaan henkiseen naiseen, joiden kanssa juttu luisti ja naurua riitti. Viikonloppu oli opettavainen ja palkitseva. Intensive pt:n opiskelijat voivat myös valmistumisen jälkeen käydä käytännön viikonlopuissa kertaamassa omaa osaamistaan ja ohjaustaitojaan. Uskon, että tulen käyttämään tätä mahdollisuutta myöhemmin. Oppia ei voi koskaan liikaa ja verkostoituminen saman alan ihmisten kanssa on loistava lisä.
Nyt pidetään peukut ja varpaat ristissä, että pt:n paperit tulevat ulos mahdollisimman pian. Jos haluat just mut sun personal traineriksi, laita viestiä osoitteeseen: henriikka.pitkanen@gmail.com ja mietitään sulle sopiva valmennuspaketti
-Henriikka
Lue myös
Miten pää on pysynyt mukana painon pudotessa?
Ylipainoinen hyvinvointivalmentaja – uhka vai mahdollisuus?
Seuraa somessa
Menen terapiaan
Menen terapiaan. Huh, kylläpä jotenkin jännitti ja pelotti sanoa asiasta. Vaikka näin ei todellakaan pitäisi olla. Terapiassa käymisen pitäisi olla ihan yhtä normaalia kuin hammaslääkärissä tai kampaajalla käynti. Silti terapiassa käymisen yllä leijailee outo ja ehkä jopa hieman ikävä sävy. Ajatellaan heti, että ihmisen pitää olla jotenkin hullu, jos käy terapiassa. Miksi? Miksi meidän on noloa myöntää, että käymme terapiassa?
Miksi menen terapiaan?
Miksi menen terapiaan? Tähän mulla ei ole mitään yksittäistä vastausta vaan tämä on pikemminkin monen asian summa ja usean asian päällekkäisyys. Ei mulla ole mitään hätää tai mitään muutakaan suurempaa ongelmaa jotka lamaannuttaisi esim. mun toimintakyvyn. Koen, että tarvitsen ihmisen, joka kuuntelee ja osaa tuoda asioihin jotain uutta näkökulmaa tai herättää minussa uusia ajatuksia yms. Mistä sitten haluan puhua terapiassa?
Haluan puhua terapiassa mm. lihavuusleikkauksessa käymisestä ja sen vaikutuksesta omaan kehonkuvaan, seksuaalisuuteen sekä suhteesta ruokaan. Lisäksi haluan puhua ylipäänsä itsensä hyväksymisestä, unelmista ja haaveista. Siitä, miten koen yksinäisyyttä ja ”epäonnistumista” siitä, että minulla ei ole parisuhdetta ja/tai lapsia. Mulla on myös historiassa pari ikävää tapahtumaa ystävyyssuhteisiin liittyen, joten haluan ehkä puhua myös näistä. Olen ne kyllä jo aiemmin käsitellyt, mutta mahdollisesti ne ovat asioita, jotka voivat nousta pintaan terapiassa.
En ole koskaan aiemmin ollut terapiassa ja tämä on itselle ihan uusi kokemus. En tiedä mitä odottaa, mitä siellä varsinaisesti tapahtuu, miten pitkään tulen siellä käymän tai kohtaako minun ja terapeutin kemiat lainkaan. En kuitenkaan menetä mitään, joten menen tapaamiseen avoimin mielin ja otan vastaan kaiken mitä sieltä tulee. Netin perusteella valitsin itselleni terapeutin Turusta. Esittelyn perusteella hän vaikutti itselle sopivaksi vaihtoehdoksi. Katsotaan mitä tulee. Ainahan sen voi myös vaihtaa, jos siltä tuntuu.
Olisitteko kiinnostuneita kuulemaan miten ensimmäinen kerta terapiassa sujuu tai ylipäänsä miten terapiassa käymisestä?
-Henriikka
lue myös
Miten pää on pysynyt mukana painon pudotessa?
Pudotettuja kiloja ja roikkuvaa nahkaa