Miten saada vahvempi vastustuskyky?
0Ei ole mitään yhtä tiettyä asiaa, jolla saada oma vastustuskyky paremmaksi. Se on usean eri tekijän kokonaissumma, jolla vastustuskykyyn voidaan vaikuttaa. Aikuiset sairastavat flunssan keskimäärin pari-kolme kertaa vuodessa ja lapset kolme kertaa useammin. Paras tapa suojautua flunssalta on säännöllinen ja huolellinen käsienpesu, saippualla. Lisäksi vastustuskykyyn vaikuttaa mm. uni, monipuolinen ruokavalio, riittävä liikunta, stressin hallinta sekä palautuminen. Jos jokin näistä ei ole kunnossa, kannattaa siihen yrittää vaikuttaa.
vahvempi vastustuskyky liikunnalla
Liikunnan vaikutukset vastustuskykyyn ovat ristiriitaisia. Tunnetun sanonnan mukaan ”urheilija ei tervettä päivää näe”. Toisaalta kuitenkin tiedetään, että liikunta lisää vastustuskykyä ja että liikkumattomilla on enemmän sairauspoissaoloja. Maltillinen liikunta parantaa vastustuskykyä, mutta liian raju liikunta lisää infektioita, samoin tekee liikkumattomuus. Sillä ei ole juurikaan merkitystä harrastaako sisä- vai ulkoliikuntaa, käykö salilla vai onko kestävyyslajit oma juttu. Tärkeintä on, että syke nousee ja liikunta on säännöllistä. (Lähde: Hyvä terveys)
tarkkaile ravintoa
Terveyttä edistävistä ruoista puhutaan paljon, mutta kaiken A ja O on monipuolinen ruokavalio. Se edistää jo sinällää terveyttä, joten omia ruokatottumuksia on aina hyvä silloin tällöin tarkastella kriittisesti. Tässä tapauksessa lautasmalli on erittäin hyvä: puolet lautasesta kasviksia (sekä kypsennettyjä että raakoja), neljännes pastaa / perunaa / riisiä sekä toinen neljännes kanaa, kalaa, palkokasveja, munaa tai lihaa. Lautasmallin avulla saat sopivassa suhteessa energiaa ja ravintoaineita, jolloin normaali tilaneteessa ei tarvitse turvautua esimerkiksi vitamiinilisiin, poislukien D-vitamiinin.
opettele hallitsemaan stressiä, palaudu ja nuku riittävästi
Jos elämä on stressaavaa, kokeile löytää kalenterista tilaa palautumiselle. Tämä kannattaa, sillä krooninen stressi epätasapainottaa immuunijärjestelmää ja altistaa sairauksille.
Uni on olennainen osa ihmisen terveyttä. Normaali yöuni kestää 6-9 tuntia, yksilölliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Unitutkijat koettavat selvittää, onko jatkuvasti liian lyhyellä tai pitkällä yöunella syytä sairauksien synnyssä. Tiedetään, että esimerkiksi pitkittynyt stressi haittaa yöunta ja altistaa valtimotauteja ennakoivalle metaboliselle oireyhtymälle ja masennukselle.
vahvistuuko vastustuskyky avantouinnilla tai saunomisella?
Säännöllisesti avannossa käyvät ovat vahavasti sitä mieltä, että flunssat jäävät kylmään veteen. Varsinaista suoraa tutkimusnäyttöä aiheesta ei ole (tai en ainakaan löytänyt). Kylmäaltistuksessa vapautuu noradrenaliinia sekä endorfiinia, jolla on mielialaa kohottava vaikutus. Jos stressin sietokyky kasvaa avannossa, se voi vaikuttaa vastustuskykyyn (Lähde Liikuntatieteellinen seura)
Saunassa löylyn lämmössä mieli lepää ja stressi katoaa. Tutkimuksen mukaan myös saunominen saattaisi vahvistaa vastustuskykyä, sillä usein saunovilla on vähemmän flunssaoireita. Yli kaksi saunakertaa viikossa vähentää akuutin ja kroonisen hengityssairauden riskiä. Mitä useammin ja pidempään siis saunot, sen parempi!
Kuva: Pixabay
Pystytään terveinä!
-Henriikka
seuraa somessa
lue myös
Miksi hiilihydraatit ovat demonisoitu?
Miksi hiilihydraatit ajatellaan olevan pahoja sekä terveydelle vaarallisia / haitallisia? Ovatko ne todella ansainneet tämän huonon maineen, joka hiilihydraattien ympärillä tuntuu pyörivän vuodesta toiseen? Hiljattain eräs henkilö Instagramissa oli ehdottomasti sitä mieltä, että kenenkään ei tulisi käyttää viljatuotteita (koska aiheuttavat vatsavaivoja), perunaa tai riisiä. Tästä olen itse hyvinkin eri mieltä.
Mitä ovat hiilihydraatit?
Ruoan sisältämät hiilihydraatit ovat sekoitus erilaisia sokereita, ravintokuituja ja tärkkelystä. Niiden ensisijainen tehtävä on toimia solujen energian lähteenä sekä ylläpitää verensokeria. Esimerkiksi aivot ottavat verensokerista energiansa! Hiilihydraatit ovat elimistön ensisijainen energian lähde eli periaatteessa me käymme sokerin voimalla. Käytänössä elimistön hiilihydraattiaineenvaihdunta perustuu kokonaan glukoosiin eli sokeriin. Tämä on tutkittua tietoa, ei omia mielipiteitä tms.
Hyvät ja Huonot hiilihydraatIt
Monesti näkee kirjoituksia siitä, miten jokin hiilihydraatti on hyvä ja jokin toinen on vastaavasti huono. Olet saanut kuulla, että suositaan ”hyviä” hiilihydraatin lähteitä. Tällä usein tarkoitetaan hiilihydraattiruokia joissa on korkea ravintoainetiheys. Se sisältää runsaasti kivennäisaineita, vitamiineja, kuituja sekä antioksidantteja suhteessa energiasisältöön. Näitä ovat esimerkiksi täysjyväviljat, palkokasvit, peruna ja muut juurekset, kasvikset, hedelmät, marjat, makeuttamattomat maitovalmisteet.
Vastaavasti ”huonot” hiilihydraatit ovat ns. höttöhiilareita, jotka ovat pitkälle jalostettuja tärkkelysruokia. Niissä on matala ravintoainetiheys ja niihin on usein lisätty sokeria. Näitä ovat mm vaalea leipä, valkoinen riisi ja pasta, makeat ja suolaiset levoinnaiset, muromyslit, suurin osa muroista.
Monipuolinen ruokavalio kaiken a ja o
Jos haluat syödä monipuolisesti ja terveellisesti, kannattaa myös syödä hiilihydraatteja. Syömällä reilusti yllämainittuja ”hyviä” hiilareiden lähteitä, saat ruokavalion mukana erilaisia vitamiineja, kuituja, hivenaineita, antioksidantteja yms. Ei ole todistettu, että hiilihydraatit lihottavat. Päinvastoin niiden syömisen on todettu tutkimuksissa liittyvän systemaattisesti parempaan painonhallintaan. Toisaalta, syömällä mitä tahansa yli oman enrgian tarpeen, paino nousee. Eli kyllä sitä vaaleaa leipää syömällä voi lihota.
Joten unohdetaan jatkossa hiilihydraattien mollaaminen ja syödään niitä jatkossa hyvällä omalla tunnolla. Näin meidän kroppa pysyy liikkeessä, aivot saavat energiaa ja me jaksetaan puskea läpi arjen haasteet.
Oletko joskus vältellyt hiilihydraatteja sen vuoksi, että pelkäät niiden lihottavan? Vältteletkö muuten hiiliareita, miksi? Mitä ajatuksia postaus sinussa herätti, olisi kiva kuulla.
-Henriikka
Seuraa somessa
Lue myös
Intuitiivinen syöminen koitui kohtaloksi